Hovioikeus tuomitsi Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnion 10 vuodeksi vankilaan

Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN 

Helsingin hovioikeus on tuominnut Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion kymmenen vuoden vankeuteen muun muassa törkeistä huumausainerikoksista. Uusi näyttö on oikeuden mukaan antanut vahvaa lisätukea käräjäoikeuden johtopäätökselle, jonka mukaan Aarnio oli prepaid-liittymiä hasiksen maahantuonnin ja levityksen järjestelemiseen käyttänyt Pasilan mies.

Hovioikeus katsoi Aarnion syyllistyneen viiteen törkeään huumausainerikokseen, törkeään todistusaineiston vääristelemiseen, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamiseen ja lukuisiin virkarikoksiin.

"Hovioikeus on katsonut, että Aarnio on käyttänyt hyväksi virkansa suomia mahdollisuuksia huumausainerikosten tekemiseksi ja niiden peittämiseksi piittaamatta seurauksista, joita muille hänen toiminnastaan aiheutuu", oikeuden tiedotteessa kerrotaan.

Oikeuden mukaan rikokset olivat erittäin vakavia ja vahingollisia ja ne osoittivat poikkeuksellista häikäilemättömyyttä poliisin päällikkövirassa toimivalta ihmiseltä. Aarnio määrättiin vangittavaksi heti.

Myös käräjäoikeus tuomitsi Aarnion aiemmin kymmeneksi vuodeksi vankilaan.

Hovioikeus piti ennallaan myös Aarnion rikoskumppanin United Brotherhoodin ex-pomo Keijo Vilhusen 10 vuoden vankeustuomion. Vilhunen tuomittiin hovissa muun muassa törkeistä huumausainerikoksista, mutta syyte törkeästä todistusaineiston vääristelemisestä hylättiin.

Sen sijaan kahden muun Aarnion rikoskumppanin tuomiota hovioikeus muutti. Seija Kortekallio-Lampi, niin sanottu Pohjois-Savon nainen oli käräjillä tuomittu seitsemäksi vuodeksi vankilaan. Hovioikeus kuitenkin alensi tuomion kahdeksi vuodeksi.

"Hovioikeus on katsonut, että Kortekallio-Lampi ei ole osallistunut tynnyrilähetysten maahantuonnin järjestelyyn."

Malmin nainen, eli Mari Romanon kolmen vuoden ja kahden kuukauden vankeustuomio lyheni kolmeksi vuodeksi. Molempien naisten oikeus katsoi syyllistyneen törkeisiin huumausainerikoksiin.

Nimitys Pasilan mies juontaa puhelimista, joihin keskusrikospoliisi (KRP) kiinnitti huomiota tehdessään televalvontaa huumetynnyreihin liittyvässä aiemmassa tutkinnassa. Puhelinten käyttäjän henkilöllisyyttä ei tiedetty, mutta niiden huomattiin paikantuvan Länsi-Pasilassa sijaitsevaan tukiasemaan. KRP kävi läpi tietämiään Pasilassa asuvia rikollisia yrittäessään selvittää, kuka voisi olla huumetynnyreistä viestittelevä "Pasilan mies".

Puhelimia seurattiin, ja Pasilan miehen jäljet osoittivat yllättäen Aarnion ja rikollispomo Vilhusen tapaamiseen.

Sitten tutkinnassa selvisi, että Aarnio asui Länsi-Pasilassa, ja tajuttiin että siellä oli myös Helsingin poliisin toimitiloja. Huomattiin, että Aarnion oma puhelin paikantui toistuvasti samoihin tukiasemiin Pasilan miehen puhelinten kanssa. Kun Aarnio matkusti kesälomalla Hankoon, myös Pasilan miehen puhelimen huomattiin yhdistyvän tukiasemaan Hangossa. Kun Aarnio oli ulkomailla, Pasilan miehen puhelimet hiljenivät.

Käräjäoikeus katsoi syyttäjien tavoin, että puhelimilla järjesteltiin huumetynnyreitä Suomeen, ja Aarnio oli niitä käyttänyt Pasilan mies.

Aarnion puolustus on kiistänyt syyttäjän näkemyksen Pasilan miehen puhelimista ja siitä, että niitä olisi käytetty rikolliseen toimintaan. Aarnion puolustuksen mukaan KRP:n haaviin jäivät puhelutiedot Helsingin huumepoliisin työpuhelimista, joilla pidettiin yhteyttä alamaailman tietolähteisiin.

"Pasilan miestä ei ole", sanoi loppulausunnossaan Aarnion puolustusasianajaja Riitta Leppiniemi.

Aarnio kiistää myös sen, että puhelimet yhdistäisivät hänet rikoksiin. Aarnion mukaan puhelimet ovat olleet yhteisessä käytössä, ja niitä ovat käyttäneet useat poliisimiehet.

Siitä, kuka milloinkin käytti huumepoliisin tietolähdepuhelimia, ei ole saatavilla tarkkaa kirjanpitoa. Tietolähderekisterit tuhottiin viime vuosikymmenen loppupuolella, eikä lähteitä merkitty rekisteriin vuosiin. Aarnio on selittänyt rekistereiden tyhjentämistä muun muassa lähteiden suojelulla.

Tietolähdetoiminnan epäselvyyksistä käytiin oikeutta erillisessä jutussa, jossa virkavelvollisuuden rikkomisesta syytettynä oli Aarnion lisäksi korkeaa poliisijohtoa. Kaikkien kahdeksan syytteet hylättiin.

Tynnyrijutun käräjätuomion lisäksi Aarnio on tuomittu kolmen vuoden vankeuteen kaksoisroolistaan seurantalaiteyhtiö Trevocissa ja sen laitteita ostaneessa Helsingin poliisissa.

Hovioikeus katsoi lainvoiman saaneessa tuomiossaan Aarnion pettäneen Helsingin poliisia ja suojelupoliisia ja saaneen Trevoc-omistuksista merkittävää taloudellista hyötyä. Oikeuden mielestä Trevocin toimittamat seurantalaitteet eivät soveltuneet poliisin salaiseen tiedonhankintaan, koska yhtiön omistusjärjestelyt olivat salattuja ja niissä oli mukana United Brotherhood -liivijengin silloinen pomo Keijo Vilhunen, jonka oikeus katsoi auttaneen Aarniota rahoituksen järjestelyssä.

Poliisi tutkii myös Aarnion osallisuutta Vuosaaren palkkamurhaan. Rikollispiireissä pyörinyt ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal katosi jäljettömiin matkustettuaan vuonna 2003 Suomeen tapaamaan lapsuudenystäväänsä. Ünsalin murhasta tuomittiin aikanaan elinkautisiin vankeusrangaistuksiin kolme suomalaista ja murhan ruotsalainen tilaaja.

Aarniota on viime kesästä alkaen epäilty murhasta sillä perusteella, että hän olisi poliisina tiennyt murha-aikeista ja jättänyt teon estämättä. Uudessa esitutkinnassa on epäiltynä myös Vilhunen. Molemmat kiistävät syyllistyneensä rikokseen.