Dollari puhuu
Kimmo Lundén: Suuri osa Suomen vientiteollisuudesta hengittää dollarin tahtiinYhdysvallat lukeutuu maailman velkaisimpiin maihin. Valtion velka ylittää 20 000 miljardin rajan, ja silti Yhdysvaltain talous ja sen valuutta, dollari, vetävät koko maailmaa perässään.
Yhdysvaltain vankka talous, nouseva inflaatio ja elvyttävä finanssipolitiikka ovat kiskoneet myös viennistä riippuvaisen Suomen kansantalouden viime vuodet kasvuluvuille.
Euron dollarikurssi on kuluvalla viikolla liikkunut 1,16–1,17 dollarin haarukassa. Lähellä pariteettia euro oli vielä loppuvuodesta 2016, jolloin eurolla sai noin 1,04 Yhdysvaltain dollaria.
Vertailun vuoksi – ennätyskallis euro oli keväällä 2008, jolloin eurolla sai 1,58 dollaria. Ei kestänyt aikaakaan, kun Suomi sukelsi kunnon taantumaan muun maailman perässä finanssikriisin puhjettua saman vuoden syksyllä.
Epävarmoina aikoina taala on reservi- ja turvavaluutta – ja parhaillaankin yliostettu ja altis korjausliikkeille.
Suomen kansantaloudessa dollarin tahtiin hengittää suuri osa koko vientiteollisuudesta.
Laivanrakentaja Meyerin Turun-telakka on onnistunut täyttämään vahvan dollarin aikana risteilijälaivojen tilauskirjat aina vuoteen 2024 saakka. Risteilijämatkustajista suuri osa on amerikkalaisia kukkahattuineen ja stetsoneineen. Varustamot vastaavat kysyntään ja tilaavat uuden laivan.
Turussa laatu ja etenkin hinta dollareissa on vastannut risteilijämarkkinoiden huutoon.
Muistan toisenkin ajan, jolloin telakan tilauskirjat olivat ohuet, ja esimerkiksi moottorivalmistaja Wärtsilä ilmoitti lakkauttavansa Turun dieseltehtaansa tammikuussa 2004.
Moottorien tuotanto siirtyi Turusta Italian Triesteen, jossa toimi toinen suuri eurooppalainen risteilijävalmistaja Fincantieri telakoineen. Fincantierin johdolla oli tuolloin peukalosääntönsä euron ja dollarin välisestä suhteesta: Kauppaa syntyy, kun euron dollarikurssi lähestyy 1,10 dollarin tasoa.
Toimialoista dollarin tahtiin hinnoittelee osin sellu ja paperikin sekä sahateollisuus ja suuri osa myös teknologiateollisuudesta.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve pyrkii tasapainoilemaan talouskasvun ja inflaation välissä, dollari keikkuu samaan tahtiin. Viimeisimmästä neljännesprosenttiyksikön koronnostosta Fed päätti viime viikolla. Päätös oli laajalti odotettu markkinoilla.
Euroopan keskuspankin ensimmäistä koronnostoa saadaan vielä odottaa, mutta korkomarkkinoilla se on jo hinnoiteltuna markkinakorkoihin.
Simonkadun pääekonomisti tarkastelee talouden käänteitä Maaseudun Tulevaisuuden Viikonvaihde-liitteessä joka toinen viikko. Kirjoittaja on taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
