Teiden yksityistäminen vaikeaa poliitikoille
Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja (kameran kanssa keskellä) kertoi kansanedustajille, miten teiden kunto rapistuu jos kunnostamisen rahoitus säilyy nykyisellään. Lauri Salminen Kuva: Viestilehtien arkistoYksityisteiden määrä ei ole lisääntynyt viime vuosina. Yksityisteitä on yhteensä noin 359 000 kilometriä.
”Valtion tien muuttaminen yksityistieksi on poliittisesti niin vaikea päätös, että siihen ryhtymiseen on suuri kynnys”, Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja sanoo.
Valtio ei siis ole siirtänyt teiden korjausvastuuta yksityisille – vielä. Rahjan näkemyksen mukaan ilmapiiri on muuttumassa.
”Yksityisteiden tuen alasajo on iso linjakysymys, eikä se ole harkitsematonta. Näen kehityksen siten, että eduskunta lopulta asetetaan sen kysymyksen eteen, että isompi määrä teitä muutetaan yksityisteiksi”, Rahja muotoilee näkemyksensä tulevasta.
Nykyisin tien muuttaminen yksityistieksi on pitkä prosessi, jossa viimeinen sana on liikenneministerillä.
”Edellinen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) ei hyväksynyt juurikaan muutoksia. Tuskin yksikään poliitikko lähtisi yksin laajamittaisesti muuttamaan teitä yksityiseksi”, Rahja arvioi.
Liikennepoliittisessa selonteossa todetaan ylimalkaisesti, että yksityisteiden avustusjärjestelmät yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Hallituksen kehysriihi on konkreettisempi. Siinä yksityisteiden tukea leikataan vuonna 2014 kolme miljoonaa euroa.
Rahjan mukaan leikkaus tehdään edellisen kehyspäätöksen tasosta.
”Monella on käsitys, että leikataan tämän vuoden tasosta. Se on väärä käsitys ja oikea vertailukohde on edellinen kehyspäätös vuodelta 2011.”
Silloin valtion tueksi yksityisteille päätettiin kahdeksan miljoonaa euroa.
”Jäljelle jää viisi miljoonaa euroa. Se on niin vähän, että joudutaan miettimään, kannattaako koko järjestelmää ylläpitää”, Rahja sanoo.
Yksityisteistä noin 52 000 kilometriä täyttää valtion korjausavustuksen ehdot. Tänä vuonna tuki on vielä 13 miljoonaa euroa.
”Rahoista kuluu noin miljoona euroa siltojen korjaamiseen ja kaksi miljoonaa losseihin. Kymmenellä miljoonalla korjataan yksityisteitä joitakin satoja kilometrejä. Ei kuitenkaan tuhatta”, Rahja laskeskelee.
Lisäksi yksityistiet saavat kunnilta noin 30 miljoonaa euroa ja kemera-tuesta 5–7 miljoonaa euroa vuodessa.
Liikennepoliittisessa selonteossa mainitaan, että teiden siirtäminen yksityisteiksi ei toisi suuria säästöjä.
Tällä vaalikaudella tierahoihin tuskin tulee merkittäviä muutoksia, arvioi kansanedustaja Ari Jalonen (ps.).
”Tiepolitiikan pitäisi olla pitkäjänteisempää. 12 vuotta voisi olla oikea mitta. Liikennepoliittisen selonteon ongelma on, että se ei sido seuraavaa hallitusta”, Jalonen sanoo.
Jalosen mielestä alemman luokan teiden kunto on surkea. Samaa mieltä on kivijärveläinen keskustan kansanedustaja Anne Kalmari.
”Halvin tienkorjaus on se, että vaihdetaan sadan kilometrin nopeusrajoituskyltit kahdeksan kympin kyltteihin. Toiseksi halvinta on, että ruvetaan pohtimaan valtion tien muuttamista yksityistieksi”, Kalmari tuumii sarkastisesti.
Alemman luokan teiden nykykunto huolestuttaa kansanedustajia kaikissa puolueissa.
Silti kädet ovat pystyssä, kun asia pitäisi laittaa kuntoon.
”Liikenteen määrä on kasvanut liikaa. Nykyistä tieverkkoa ei ole suunniteltu näin suurelle ja raskaalle liikenteelle”, varapuhemies Pekka Ravi (kok.) summaa.
Kansanedustajat osallistuivat teiden kuntoa käsittelevälle retkelle. Osallistujat olivat pääasiassa maaseutupaikkakunnilta lähtöisin.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
