Kuhmolaisviljelijä moittii petojen haaskaruokintaa
Kuhmolainen maanviljelijä Tuomas Huotari arvostelee suurpetojen haaskaruokintaa. Se totuttaa pedot ihmisiin.
Huotarin mukaan esimerkiksi Kuhmon luonnonkuvauspaikoilla on ympärivuotinen haaskaruokinta pedoille. ”Jossain elämänsä vaiheessa sudet ovat käyneet haaskoilla Kuhmossa ja levittäytyneet etelään päin.”
Taannoisessa TV2:n susi-illassa luontokuvaaja Lassi Rautiainen vakuutti, etteivät hänen haaskoillaan käyneet sudet ole menneet Etelä-Suomeen. Huotari ei usko väittämään.
”Koska Kuhmon kuvauspaikoilla on ympärivuotinen ruokinta, ei petojen tarvitse hankkia ruokaa luonnosta. Tämä on hälyttävintä toimintaa susikannan hoidossa”, Huotari sanoo.
Metsästäjä-lehdestä Huotari on nähnyt, kuinka pannoitetut nuoret sudet ovat lähteneet etelään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) tutkimushaaskalta Pyhännän ja Kajaanin rajamailta. Vajaan kymmenen kilometrin päässä tästä haaskasta on Rautiaisen kotkankuvaushaaska.
Huotarin mielestä kohta kaikki villisudet tulevat ihmisasutuksen luokse ruuan perässä, kun niitä on riittävän kauan ruokittu haaskoilla.
Huotari vaatii uusia pelisääntöjä susien ja karhujen hoitosuunnitelmiin. Ruokinta pitäisi keskeyttää riittävän pitkäksi ajaksi joka vuosi.
Suomussalmella on Huotarin mukaan hyvä käytäntö. Haaskaruokinta lopetetaan 10. elokuuta. Karhuillekin jää noin kaksi ja puoli kuukautta aikaa selvitä luonnonravinnolla.
”Eläimetkin näyttäisivät terveemmiltä, eikä näiltä pullamössökarhuilta ja -susilta”, Huotari sanoo. Hänen mielestään metsästyksessäkin on aikarajat, niin voisi olla myös luontokuvauksessa ja haaskaruokinnassa.
Kuhmossa pari vuotta sitten ammutuissa kolmessa karhussa oli valtavasti rasvaa, jopa kolmasosa painosta. Huotarin mielestä se on haaskaruokinnan syy.
”Onko luontokuvaajilla oikeus hallita ja muuttaa suurpetojemme elämäntapoja ja vaarantaa koko suurpetopolitiikka?” Huotari kysyy.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
