Keskellä Suomea karhujen keskellä
Virallisen suurpetopolitiikkamme mukaan karhujen pitäisi levittäytyä idästä länteen, pohjoisesta etelään. Näin on käynytkin, mutta samalla Keski-Suomen länsiosiin, Pohjanmaan itäosiin ja Pohjois-Hämeen koillisnurkkaan on muodostunut välietappi, Suomen tihein karhukanta.
Vuonna 2007 hyväksymässään karhun hoitosuunnitelmassa maa- ja metsätalousministeriö määritti osan Pohjois-Karjalaa, osan Kymen riistanhoitopiiriä ja osan Etelä-Savoa sekä koko Pohjois-Savon ja koko Keski-Suomen levittäytymisvyöhykkeeksi.
Tällä alueella karhujen määrää piti maltillisesti kasvattaa.
Esimerkiksi Pohjois-Savossa kasvu on ollut maltillista. Keski-Suomen länsiosissa Suomenselän alueella karhukanta on viidessä vuodessa kolminkertaistunut.
Ei liene sattumaa, että Lapin ja Itä-Suomen ohella juuri Suomenselän alue on tiheän karhukannan aluetta. Luonnonolot suosivat karhuja. Metsää on paljon, ihmisasutusta kohtalaisen harvassa.
Lännessä tulee meri vastaan. Ruotsiin saakka karhut eivät Keski-Suomen korkeudelta siirry.
Varmaa on sekin, etteivät Keski-Suomen karhut vetäänny talvilevolle Venäjälle, kuten itärajan pinnassa elävät karhut.
Ruovedellä syntynyt Martti Kitunen (1747–1833) kaatoi elämänsä aikana yli sata täysikasvuista karhua. EU-säädökset eivät pyyntiä haitanneet, eikä kansallinen lainsäädäntökään liiemmin. Ansioistaan hän sai Suomen Talousseuran mitalin ja muistomerkin.
Osan karhuistaan Kitunen ampui talvipesältä. Kun viime talvena Orivedellä pari nuorta metsästäjää kokeilivat samaa, he saavat raskaat syytteet törkeästä metsästysrikoksesta.
Tulevaksi metsästysvuodeksi ministeriö aikoo asettaa levittäytymisvyöhykkeelle 36 karhun kaatokiintiön. Määrä on kaksinkertainen viimevuotiseen nähden, mutta vain kolmannes alueen pentutuotosta.
Alustavien kaavailujen mukaan Keski-Suomi olisi saamassa alueen kiintiöstä 16 karhun poikkeuslupaa, jotka osoitettaisiin maakunnan länsilaidalle Suomenselälle.
Levittäytymisvyöhykkeellä karhunpyyntiä ei ole päästy vielä laajemmin harjoittelemaan. Osaavat metsästäjät ja koirat ovat kortilla. Silti alue oli ainoa Suomessa, joka onnistui käyttämään kaikki viime vuonna saamansa poikkeusluvat.
Esimerkiksi naapurikuntien Kyyjärven ja Kivijärven karhunpyytäjät käyttivät kolmen lupakarhun kellistämiseen kaksi päivää. Se kertoo sekä karhujen määrästä että jahdin ennakkovalmisteluista ja toteutuksesta.
Viime vuonna koko Suomen suurimmasta sallitusta 136 karhun saalismäärästä 30 jäi ampumatta. Poronhoitoalueen 40 kiintiökarhusta saatiin saaliiksi 30. Kehittyvän kannan hoitoalueen kolmesta pyyntiluvasta onnistuttiin käyttämään kaksi.
Kehittyvän kannan hoitoalue on lähes kolmannes Suomesta. Osa Suomenselän karhutihentymästä on kehittyvän kannan itäreunalla. Siellä virallisena tavoitteena on karhukannan lisääntyminen ja levittäytyminen.
Asun karhujen keskellä, mutta en ole vielä karhua nähnyt, kuullut kylläkin. Lähistöllä on ainakin viisi karhujen talvikortteeria, viime talven lähin karhu vietti vajaan kilometrin päässä talosta.
Kokoisekseen karhu viettää yllättävän piilottelevaa elämää, mutta osaa myös tunkeutua kartanolle, kuten naapurikaupungissa Saarijärvellä tänä alkukesänä on koettu.
Isot urokset kuljeksivat yllättävän laajalla alueella. Pennulliset naaraat pysyttelevät hämmästyttävän pienellä reviirillä ainakin silloin, kun pennut ovat pieniä.
Aika monet emokarhut hakeutuvat ihmisasutuksen tuntumaan, jotta vieras uros ei tappaisi niiden pentuja. Erään keskisuomalaisen taajaman vieressä yksi emokarhu on piilotellut jälkikasvuaan koko kevään. Paikallinen petoyhdyshenkilö kielsi kertomasta paikkakunnan nimeä, jotta ihmiset eivät turhaan panikoituisi.
Taajamissa karhu aiheuttaa näyttäytyessään hirveän hässäkän. Porissa tämä koettiin muutama viikko sitten.
Vaasassa annettiin kaksikielinen hätätiedote, kun kaksi pikkupoikaa väitti nähneensä karhun. Tarkemmat tutkimukset osoittivat sen isoksi koiraksi.
Tuoreimmat karhuvaarailmoitukset ovat eiliseltä Joutsasta Keski-Suomesta ja Ilomantsista Pohjois-Karjalasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
