Hallituksen työllisyyspolitiikka hävettää demarinuoria
Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen luonnehtii, ettei järjestö huutele vastuuttomasti puskista laitavasemmiston tavoin vaan vie poliittisia ideoita eteenpäin päätöksentekijöille. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoDemarinuoret eivät ole ihmeellisen radikaaleja, kuvailee järjestön puheenjohtaja Joona Räsänen. Järjestön poliittiset tavoitteet on kirjattu 29 sivua pitkään ohjelmapaperiin. Monet päämäärät saattavat nostaa punaa joidenkin kasvoille.
Ne ovat kuitenkin hyvin linjassa emopuolueen kanssa. Vai miten on? Räsäsen mielestä suhde puolueeseen on toimiva ja keskusteluyhteys hyvä.
”Nuorisoporukan on toimittava puolueen kirittäjänä, aatteellisena omatuntona ja keskustelun herättäjänä.”
Suhde on kieltämättä poikkeuksellinen. Kolmesta varapuheenjohtajasta kaksi on nykyisiä demarinuoria: kansanedustaja Antti Lindtman ja Eero Vainio.
Muuta radikaalia Räsänen ei järjestöstä hevillä löydä. Hän sanoo, että järjestö noudattaa hyviä päätöksentekotapoja.
”Jos vertaa demarinuoria laitavasemmistoon, toimintatavat ovat hyvin erilaisia. Meillä ei ole totuttu vastuuttomaan puskasta huuteluun, vaan poliittisia ideoita on yritetty viedä eteenpäin kunnissa tai maan hallituksessa.”
Maatalouspolitiikka ei voi jatkua samanlaisena hamaan tappiin saakka, Räsänen veikkaa. Tukimallit muuttuvat lähinnä EU:n painostuksesta, hän ennakoi.
”Mutta ei ole myöskään tulevaisuutta ilman suomalaista maataloutta”, hän lisää. Siksi etenkin kunnissa pitäisi entisestään läheltä tuotettua ruokaa.
”Elintarvikkeiden pitää myös olla sellaisia, joita ihmiset haluavat ostaa.”
Demarit pitävät veropolitiikasta, sillä se on paras tapa tasata yhteiskunnan eriarvoisuutta. Johtoajatus on, että hyvätuloisten pitää maksaa pienituloisempia suurempi kakku hyvinvointivaltion laskusta.
Nyt verotuksen painopiste on siirtynyt työstä muuhun verotukseen. Tulojen mukaan maksettavat verot ovat taas vähentyneet.
”Ihmisten eriarvoisuus on varmasti lisääntynyt”, hän toteaa.
Veropohjaa pitäisi kuitenkin laajentaa. Räsänen sanoo, että arvonlisäveron korotusta järjestö ei hyväksy. Yhden arvonlisäverokannan järjestelmää pitäisi kuitenkin vakavasti selvittää. Pääomaverosta osan hän ohjaisi kunnallisverotuksen piiriin.
Räsänen laajentaisi entisestään kunnille tilitettävää kiinteistöveroa – ja samalla pistäisi metsätalousmaan verolle. Maatalousmaan hän jättäisi kuitenkin verottamatta.
SDP:ssä juhlittiin elokuussa Forssan ohjelman 110:tä vuotta. Räsänen harmitteli jälkeenpäin pää-äänenkannattajassa Demokraatissa, että puolueen tulevaisuuden visio jäi täysin avoimeksi.
Puolue vailla merkitystä kuulostaa hurjalta ajatukselta, mutta Räsänen sanoo, että ainakin SDP tarvitsee uuden suunnan. Naapuripuolueissa ei ole yhtään sen helpompaa.
SDP:n tarina hyvinvointivaltion luomisesta on menestyksellinen.
”Monissa olemme kantaneet lyhtyä ja muut ovat seuranneet perässä. Nyt tätä lyhdyn kantajan roolia ei vaan ole millään puolueella. Tulevaisuus on kaikilla sumussa”, Räsänen pohtii.
Demarinuorissakin arvostetaan korkeaa työllisyysastetta, laadukkaita julkisia palveluita ja laajaa veropohjaa.
”Nämä pitäisi hoitaa. Hävettää, että työllisyysaste on Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna niin alhainen. Kestävyysvajeesta ei edes puhuttaisi, jos työllisyysaste oli Ruotsin luokkaa.”
Räsänen myöntää, että hallituskauden edetessä hän on kaivannut SDP:ltä ”vankkaa otetta”. Myös SDP asetti yhdessä muiden puolueiden kanssa hallituskaudelle kovia poliittisia tavoitteita.
Hän arvioi, että Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelma kirjoitettiin tilanteessa, jolloin ei tiedetty yhtään, mihin maailma on menossa.
Lopulta Suomen talouden kuva muuttui – kovin synkäksi.
Hallituspuolueiden alakulo johtuu Räsäsen mielestä sen massiivista rakenneuudistustavoitteista.
Kunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukset saivat Räsäsen mielestä liian suuren painon vaalikauden alkumetreillä.
Hän ei usko yhdenkään kunnan pakkoliitokseen.
Kunnissa pitäisi Räsäsen mielestä miettiä vakavasti, onko nykytilanteessa ainoa mahdollisuus hirttäytyä itsenäisyyteen.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
