”Tämä oli EU-ajan raastavin vuosi”
Ruoka on muodissa joka päivä ja biotalous pelastaa maailman. Näistä on hyvä rakentaa parempaa uutta vuotta”, Juha Marttila sanoo. Hän viettää joulua kotitilallaan Simossa. Mikkö Törmänen Kuva: Viestilehtien arkistoVaroitus: tämä haastattelu ei ole taatan lämpöinen joulusatu vaan pikemminkin synkkä saarna, joka voi pilata herkän joulumielen.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei nimittäin peittele pettymystään päättyvään vuoteen. Kesän sää oli surkea, uusi hallitus on haparoinut, EU:n tukipolitiikka on vaikeuttanut viljelijöiden elämää ja kauppa kyykyttänyt ruuan tuotantoketjua.
”Vuosi on ollut haastava, vaiherikas ja hektinen. On tullut yllätyksiä, joista osa on aavistettu ja osaa ei”, Marttila kuvaa.
”Päällimmäiseksi nousee maatalouden kestämätön kannattavuustilanne ja tilojen maksuvalmius. Tästä varoitettiin jo syksyllä 2014, kun ruuan vienti tyssäsi pakotepolitiikan vuoksi ja tukien maksatusten tiedettiin muuttuvan. Rahat loppuivat. Tästä vuodesta tuli Suomelle koko EU-ajan raastavin.”
Marttila huomauttaa, että maatalouskomissaari Phil Hoganiin vedottiin jo maaliskuun Suomen-vierailulla, että tämä tajuaisi uuden politiikan virheet.
”Eipä ole paljon tapahtunut. EU-uudistuksen piti vähentää byrokratiaa, mutta tilatasolla sitä ja sanktioita tuli vain lisää. Se, mikä on kohtuutonta, ei voi olla oikein”, Marttila sanoo.
Suomalaisten viljelijöiden tulopudotus on Eurostatin mukaan muutenkin EU:n kärkeä: puolet pois viidessä vuodessa. EU:n ja Venäjän kauppapakotteiden rinnalle ”ainakin toisen puolen lisää ahdinkoa” on tuonut kotimainen kauppa.
”Kaikki alkoi Putin-juustosta. Kauppa sai idean, että ihmiset saadaan juoksemaan halvan ruuan perässä kuin euron ämpäreiden. Kauppa toimi härskisti, ja sen vuoksi on menetetty paljon.”
”Tilanne on raadollinen: jos joku myy halvemmalla, käydään tavarantoimittajan kimppuun. Kauppa sahaa näin omaa oksaansa.”
Marttila on pettynyt sekä kotimaan päättäjiin että EU:hun.
”Tämän mittaluokan ongelman hoidossa kaksi omaa hallitusta ovat olleet ponnettomia, eikä EU-komissio ole koko aikana suostunut ymmärtämään Suomen valtavia ongelmia.”
Hänen mielestään erilaiset kriisipaketit ovat jääneet heppoisiksi, ja nykyisen hallituksen maatalouteen kohdistuvat leikkaukset tuottivat pettymyksen.
”On tyrmistyttävää, että oppositiopuolueet valittavat, että ainoa, jolta ei ole leikattu, on maatalous. Se on joko tietoista harhaanjohtamista tai täydellistä tietämättömyyttä. Maatalous on sopeutunut ja oman yhteiskuntasopimuksensa tehnyt vuoteen 2020.”
Kun tähän lisätään maksatusten viivästymiset ja muuttuneet tukisäännöt, Marttila toivoo vain jaksamista jäsenkunnalleen.
”Maataloudessa ei ole ollut kriisiaikoinakaan tapana jäädä poteroihin makaamaan.”
Toivo viriää kahdesta suunnasta: viennistä ja suomalaisen ruuan arvostuksesta kotimaassa.
Marttila uskoo arktisen ruuan vetovoimaan viennissä, mutta tuntuva ruokaviennin lisäys vaatii yhteistyötä valmistajien, viranomaisten ja tuottajien kesken.
”Evira on ryhdistäytynyt, mutta esimerkiksi HK:n ja Atrian pitäisi muodostaa yhteinen vientiyhtiö ja viedä lihaa yhdellä brändillä. Kaikki järkisyyt puhuvat sen puolesta. Sotakirveet pitää nyt haudata.”
Marttila muistuttaa, että kotimaisella ruualla on paljon puolestapuhujia. Työtä se vaatii ja halpuutuksen vuoksi lähtöä takamatkalta. ”Meillä on tietyt laatunormit, eikä laatua voida tuottaa maailmamarkkinahinnoilla. Nyt pitää valita: halutaanko kotimaista vai siirrytäänkö eurooppalaisiin normeihin? Vai mennäänkö Ruotsin tietä ja annetaan omavaraisuuden painua puoleen ennen kuin havahdutaan?”
Maailma tarvitsee ruokaa, mutta alihinta vie yrittäjiltä innon.
”Tilojen sulkeminen ja laajojen alueiden autioituminen tapahtuu nopeasti. Siksi kotimaisen ruuan arvostus pitää saada nousemaan nyt äkkiä.”
Marttila kertoo kysyneensä asiaa myös kaupalta. Vastaus on ollut selvä: laadusta kuten salmonellattomuudesta ei haluta luopua.
Lomituksen leikkaukset eivät Marttilan mielestä tuhonneet järjestelmän ”tervettä ydintä”: etuuksia leikataan, mutta maatalouteen sidoksissa oleva perheyritys voi yhä saada vuosilomaa ja apua sairauden sattuessa.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
