Supon erikoistutkija: Syytä seurata, miten Venäjä aikoo toimia muiden yksityisarmeijoiden kanssa

Supon erikoistutkija Petteri Lalun on syytä seurata, miten Venäjä aikoo toimia muiden yksityisarmeijoiden kanssa. Kuva: LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

On syytä seurata, miten Venäjä aikoo toimia muiden yksityisarmeijoiden kanssa, sanoo supon erikoistutkija Petteri Lalu. Lalun mukaan muillakin yksityisarmeijoilla voisivat ainakin mahdollisesti mennä sukset ristiin Venäjän johdon kanssa.

Lauantaina palkkasotilasyhtiö Wagnerin johtajan Jevgeni Prigozhinin joukot marssivat Etelä-Venäjältä kohti Moskovaa, kunnes kerrottiin joukkojen kääntymisestä takaisin. Prigozhin oli jo aiemmin kritisoinut voimakkaasti Venäjän asevoimien johtoa.

Lalu pitää kummallisena, että Venäjän kaltainen valtio hyväksyy yksityisarmeijoiden toiminnan, sillä yleensä valtiot eivät siedä tällaisia organisaatiota.

"Yleensä valtiollisesti lähdetään siitä, että valtioilla itsellään on voiman käytön monopoli omalla alueellaan, oli kyseessä sitten poliisi tai asevoimat. Vielä oudompaa se on, kun kyseessä on Venäjä, joka doktriininomaisesti korostaa valtiosuvereniteettinsa merkitystä.”

Taustalla on Venäjän hyötyminen yksityisarmeijoista, sanoo Lalu. Venäjä on hyödyntänyt yksityisarmeijoita maan ulkopuolisissa konflikteissa ja vaikuttamisessa aluksi Afrikassa, sitten Syyriassa ja sittemmin Ukrainassa. Nyt yksityisarmeijoiden hyödyntäminen kuitenkin kostautui Venäjälle hyvin konkreettisella tavalla.

Nyt vaikuttaa siltä, että Wagnerin palkka-armeija riisutaan aseista.

"Ainakin uutistiedot kertovat, että he eivät saa aseistusta mukaansa, kun he siirtyvät ilmeisesti sinne Valko-Venäjälle, vaan aseistus jää Venäjän viranomaisten haltuun.”

Lalun mukaan palkkasotilasjoukko voisi jatkaa toimintaansa kevyesti aseistettuna esimerkiksi Afrikassa, mutta todennäköisesti kyseessä on Wagnerin nykymuotoisen toiminnan päätepiste.

"Viikonlopun tapahtumat ovat varmasti vakava herätys Venäjän johdolle siitä, että kun hyökkäyssota naapurimaassa sujuu huonosti, niin se aiheuttaa vaaroja myös kotimaassa.”

Toisaalta lauantain aikana kävi ilmi, että Prigozhinilla ei ollut yritykselleen poliittista tukea. Päivän aikana Putin sai tukea lähipiiriltään, Venäjän eliitiltä, talousmaailmasta ja Venäjän alueiden johtajilta, kun taas Prigozhin ei saanut taakseen mitään selkeää ryhmittymää tai merkittävää tukijaa.

Lalun mukaan kapinayritys heikensi Venäjän johdon asemaa. Putinin toiminta on herättänyt kysymyksiä.

Vielä lauantaiaamun puheessaan Putin sanoi, että kapinoijat torjutaan. Kun päivä ei mennytkään puheen mukaisesti vaan päädyttiin neuvotteluratkaisuun, Putin ei seissytkään puheen takana, vaan antoi Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin hoitaa asian.

Lalun mukaan ei osoita kovinkaan voimakasta johtajuutta, ettei Putin voinut astua esiin hieman epämieluisan ratkaisun kanssa.

Tämän lisäksi tilanteen ratkaisu vaikuttaa epäselvältä. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB on kertonut lopettaneensa Wagneria koskevan rikostutkinnan aseelliseen kapinaan nousemisesta. Asiasta kertovat venäläiset uutistoimistot.

"Itse asiassa mitään sanktioita ei tule, muuta kuin Wagnerin hajottaminen. Sanktioiden puute saa Putinin näyttämään aika heikolta.”

Lalun mukaan on yhä auki, miksi asiassa päädyttiin neuvotteluratkaisuun. Hän pohtii, että syynä voi olla verenvuodatuksen välttäminen, kuten Peskov totesi lauantai-iltana.

"Se on sinänsä ihan looginen syy.”

Lalu uskoo, että edessä voi olla vielä virallisia tai epävirallisia rangaistuksia, vaikka rikostutkintojen on kerrottu päättyneen.

"Kuka uskoo, että Venäjällä asiat jäisivät siihen, että kapinaan syyllisiä ja tukijoita ei myöhemmin rangaistaisi tai vainottaisi? ”

Lalun mukaan on seurattava myös pitkällä aikavälillä, pyritäänkö kapina kostamaan osallisille ja syyllisille.

Suomen kansalliseen turvallisuuteen Venäjän tapahtumilla ei ollut välittömiä vaikutuksia, sanoo Lalu.

"Suojelupoliisi seuraa tilannetta ja sen kehittymistä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti ja arvioi tiiviisti heijastevaikutuksia Suomeen.”

Lalun mukaan levottomuudet Venäjällä eivät sijoittuneet maantieteellisesti lähelle Suomea.