Vientiteollisuuden veturiyritykset kaipaavat ennustettavaa ympäristöä: "Ihan jokaisen illan vaalikeskusteluihin ei voi reagoida"

Vientiyritysten johtajien suositusten mukaan Suomi ei saa jäädä jälkeen keskeisistä verrokkimaista verojärjestelmän ennakoitavuudessa, infrastruktuurin toimivuudessa tai työmarkkinoiden vakaudessa. Kuvassa Äänekosken uusi biotuotetehdas. Kuva: Petteri Kivimäki

Metsä Groupin pääjohtajaa Ilkka Hämälää, Wärtsilän toimitusjohtajaa Jaakko Eskolaa ja Nokian Renkaiden toimitusjohtajaa Hille Korhosta yhdistää sama toive vientiyritystensä johdossa: kolmikko toivoo valtion takaavan yrityksille ennustettavan, vakaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen vientiympäristön.

Nordic West Office teki suomalaisen vientiteollisuuden – Kemian-, Metsä- ja Teknologiateollisuuden – toimeksiannosta selvityksen yritysjohtajien näkemyksistä Suomesta teollisuuden toimintaympäristönä. Selvitykseen haastateltiin kaikkiaan 30 yritysjohtajaa 27 yrityksestä.

Selvityksen tulokset esitteli maanantaina Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla haastattelut tehnyt Nordic West Officen puolesta Risto E.J. Penttilä.

Yritysjohtajien keskeinen viesti valtiolle oli myös laittaa "perusasiat kuntoon". Mikäli perusasiat eivät ole kunnossa, investoinnit suuntautuvat Suomen ulkopuolelle. Innovaatiotoimintaan tarvitaan lisäpanostuksia, jotka tulee suunnata yritysvetoisiin tutkimus-, kehitys - ja innovoinnin TKI-hankkeisiin. Yliopistojen huippututkimuksen tasoa on niin ikään nostettava. "Missään tapauksessa suuryrityksiä ei pidä jättää TKI-rahoituksen ulkopuolelle."

Yritysjohtajat ovat erityisen huolissaan perustutkimuksen rahoituksesta Suomessa.

Suomi ei saa jäädä jälkeen keskeisistä verrokkimaista verojärjestelmän ennakoitavuudessa, infrastruktuurin toimivuudessa tai työmarkkinoiden vakaudessa.

Wärtsilä teki vastikään investointipäätöksen sijoittaessaan tutkimus- ja kehityskeskukseen Vaasaan:

"Päädyimme Suomeen toimivan ekosysteemin ansiosta: kaupunki, yliopisto, yhteistyökumppanit ratkaisivat", Wärtsilän Jaakko Eskola perusteli sijoituspäätöstä.

Yli 80 maassa toimiva Wärtsilä vertaili investointimaina myös italiaa ja Hollantia. Suomi on pieni maa ja kaukana kaikesta. "Jotta Suomen kilpailukyky riittäisi, meidän pitäisi olla paljon parempia kuin muualla", Eskola jatkoi vientiteollisuuden paneelissa.

Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Hille Korhonen kertoi rengasvalmistajan toimivan ja valmistavan renkaita kolmilla markkinoilla: Nokialla Suomessa, Pietarissa Venäjällä ja ensi vuoden vaihteen jälkeen USA:n Tennesseessä.

Suomessa Nokian Renkaat voitti maaliskuussa lopullisesti 150 miljoonan euron kiistansa siirtohinnoittelusta verottajan kanssa. Maailmalla investoijista kilpaillaan siinä kuin Suomessakin. Korhonen kertoi, kuinka USA:n Tennesseessä yhtiön verotusta muutettiin 12 päivässä yhtiölle sopivaksi. Tennesseessä Nokian Renkaat valmistaa jatkossa vuodessa kolme miljoonaa rengasta, suunnilleen saman verran kuin nykyisin Nokian tehtaalla.

Metsä Groupin Ilkka Hämälä toi omassa puheenvuorossaan valtion perusasioista kärkeen metsäteollisuuden kannalta tärkeän tieverkon ylläpidon – myös alemman tieverkon osalta.

Eduskuntavaalien alla käytyyn poliittiseen keskusteluineen eri teemoineen Hämälä on ottanut käytännönläheisen, pragmaattisen asenteen:

"Meillä on koko ajan vaalit tulossa ja menossa. Ihan jokaisen illan keskusteluun ei voi reagoida.

Metsäteollisuuden investoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi.

Vientiteollisuus luo Suomeen yhteensä noin 1,1, miljoonaa työpaikkaa eli 43 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista. KPMG:n marraskuussa 2018 julkistaman selvityksen mukaan Vientiteollisuuden osuus Suomen BKT:sta on suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta 46 prosenttia ja osuus verokertymästä 28 miljardia eli yli puolet Suomen valtion budjetista.