Autojen biokaasu vaatii tukea
Biokaasun liikennekäyttö vaatii julkista tukea ainakin vuosikymmenen ajan. Näin sanoo tutkija Esa Aro-Heinilä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).
Kaasukäyttöisiä autoja on Suomessa nyt vain 900.
Liikennekäytön lisääminen tarkoittaa, että biokaasulle pitäisi rakentaa tuotanto- ja jakeluverkosto.
”Positiivista on, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa, kun biometaani saadaan myytyä liikennepolttoaineeksi”, Aro-Heinilä sanoo.
Hän tähdentää, että liikennepolttoaineeksi pitäisi saada myytyä valtaosa biokaasusta.
Aro-Heinilä on laskenut, että maatalouden biomassoja kaasuksi käsittelevät laitokset kannattavat, jos kaasu myydään satasella per megawattitunti. Se vastaa kuluttajalle noin 1,23 euron litrahintaa arvolisäveroineen.
Kun dieselin hinta pyörii nyt 1,60:ssä ja bensan 1,70 eurossa litralta, motivaatiota kaasuauton hankintaan voi hyvinkin löytyä.
MTT:n koordinoiman W-Fuel-tutkimushankkeen mukaan biomassojen jalostaminen biometaaniksi vähentäisi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.
Ja raaka-ainetta riittäisi, Etelä-Suomessa lähes 50 suuren laitoksen tarpeisiin.
Turun ja Salon seuduilla 40 prosenttia ajoneuvokannasta voisi kulkea paikallisesti tuotetulla biometaanilla, Aro-Heinilä kertoo.
Laskelmassa on lähdetty siitä, että peltoalasta olisi tällöin otettu biomassakäyttöön noin 20 prosenttia.
Helsingin seudulla biometaania riittäisi vain viidelle prosentille. Kaasu jalostettaisiin pääasiassa biojätteistä ja puhdistamojen lietteistä.
Jos biomassaa siirtyisi energiantuotannosta liikenteeseen, se tarvitsisi korvaajia. Pääkaupunkiseudulla mielekäs korvaaja lämmön tuotannossa olisi Aro-Heinilän mukaan maakaasu.
”Päästönäkökulmasta vaihdoksesta ei olisi juuri mitään hyötyä.”
Tänä keväänä päättyvässä W-Fuel-hankkeessa on tutkittu Turun, Salon ja Helsingin seutua ja Kymenlaaksoa.
Hankkeessa on tehty valmiiksi sopimuspohjat. Niillä biokaasulaitokset voisivat sopia viljelijöiden kanssa peltobiomassan tuotannosta.
Malli on urakoitsijavetoinen: viljelijä pitäisi huolta viljelykierrosta, biokaasulaitos hoitaisi urakoitsijoiden kautta sadonkorjuun, kuljetukset ja lannoitukset. Kaasutuotantoon viljellystä, typpeä sitoneesta nurmesta riittää lannoitetta myös viljalle.
”On laskettu, että 2 hehtaaria nurmea ja 3 hehtaaria viljaa pyörisi omavaraisesti”, Aro-Heinilä kertoo.
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
