Lämpenemisen aiheuttamatkatastrofit käyvät kalliiksi

Ilmastonmuutos on vahvasti talouskysymys. ”Ilmastonmuutoksen torjunta on huomattavasti halvempaa kuin sen aiheuttamien haittojen kanssa eläminen”, Petteri Taalas totesi perjantaina ilmastoseminaarissa Helsingissä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viides raportti paljastaa karuja totuuksia ilmastonmuutoksen etenemisestä. Nyt pystytään jo osoittamaan, että ilmaston lämpeneminen lisää luonnonkatastrofeja.

Tuhoisia myrskyjä, tulvia ja maanvyöryjä raportoidaan maailmalla yli 600 tapausta vuosittain. Määrä on kasvanut moninkertaiseksi 1980-luvulta.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas esitteli ennakkotietoja syyskuussa julkaistavasta raportista perjantaina meppien ilmastoseminaarissa Helsingissä.

Luonnonkatastrofien yleistyminen tulee ihmiskunnalle kalliiksi niin kärsimyksen osalta kuin taloudellisestikin. Viime vuosina tuhojen korjaamiseen on käytetty maailmassa keskimäärin 80 miljardia euroa vuosittain. Vielä 1990-luvun alussa kustannukset jäivät alle puoleen tästä.

Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen torjunta tulee selvästi halvemmaksi kuin sen seurausten kanssa eläminen.

IPCC:n raportista ilmenee, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jatkanut tasaisesti kasvuaan. Myös merenpinnan nousu ja jäätiköiden sulaminen ovat kiihtyneet. Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma.

Taalaksen mukaan päästöt ovat lähteneet räjähdysmäiseen kasvuun Aasiassa ja erityisesti Kiinassa, jossa tuotetaan tavaraa hiilivoimalla. Kiina tupruttaa ilmakehään jo lähes kolmanneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. Osin kehityksestä ovat vastuussa länsimaat, jotka ovat siirtäneet tuotantoaan halvempiin maihin.

Myös heikko taloustilanne kihdyttää saastuttavaa halpatuotantoa. Halukkuus maksaa ympäristöystävällisyydestä on hiipunut.

Alkaa näyttää siltä, ettei ilmaston lkämpenemistä pystytä hillitsemään alle kahteen asteeseen. Jos jatketaan samaa rataa, ilmasto lämpenee jopa kauhistuttavat viisi astetta vuosisadan loppuun mennessä. Muutos kuivattaisi maailman vilja-aitat.

Seminaarissa pohdittiin, miten etenevän katastrofin voi pysäyttää. Vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi toivoo, että seuraavassa ilmastokokouksessa, vuoteen 2015 mennessä, saadaan suunnitellusti sovittua päästörajat kaikille maille.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen painottaa, että keinoja ilmaston lämpenemisen estämiseksi on olemassa. EU-maat voitaisiin velvoittaa suosimaan julkisissa hankinnoissaan uusiutuvalla energialla tuotettuja tai edes hiilineutraaleja vaihtoehtoja. Markkinapaine ulottuisi halpatuotantomaihin asti.

Kuluttajien puolestaan kannattaisi suosia lähellä tuotettua ja luomuruokaa. Lannoittamisesta pitäisi päästä eroon kierrättämällä ravinteita.

Yleisesti ottaen lämpenemistä voidaan hillitä markkinamekanismeilla, kuten päästökaupalla. Yksi vaihtoehto on suora hiilivero, mikä muodostaisi hintaeron runsas- ja vähähiilisten tuotteiden välille. Vaihtoehtoisesti tuotteille ja laitoksille voitaisiin asettaa tiukat päästörajat.

KATJA KOLJONEN

Avaa artikkelin PDF