Saksan energiapäätökset säteilevät kaikkialle EU:iin
Euroopan unionin edeltäjän, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön keskeinen ydin oli atomienergiayhteisön luominen. Jo Rooman sopimuksen toinen osa määritteli Euroopan atomienergiayhteisön eli Euratomin. Se perustettiin vuonna 1958. Kaikki EU-maat ovat sen osapuolia.
Nyt voidaan sanoa, että saksalaiset saavat pyörittää tuulimyllyjään ja lämmittää biokaasullaan ihan miten haluavat. Jokainen EU-maa hoitaa oman energiahuoltonsa.
Saksan liittotasavalta on siis mukana sopimuksessa, jonka tehtävänä on ”helpottaa investointeja ja varmistaa ydinenergian kehittämisessä tarvittavien peruslaitosten rakentaminen EU:ssa.”
Tätä kannattaa miettiä tarkemmin.
Kuinka Saksan hallitus selittää ydinvoimakriittisille äänestäjilleen ja sähköasiakkaille, että liittovaltio työntää saksalaisten veronmaksajien rahaa ulkomaille tukeakseen ydinvoimaa muissa EU maissa?
Miten saksalainen teollisuus tulee reagoimaan, kun nämä tukiaiset naapurimaissa heikentävät saksalaisen teollisuuden kilpailukykyä?
Saksa on EU:n suurin rahoittajamaa ja maksaa myös suurimman yksittäisen osan Euratomin budjetista, joka on noin 550 miljoonaa euroa vuodessa.
JORMA MATTILA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
