Rautatiet routivat tänä keväänä pahemmin kuin vuosikymmeneen, sorateille odotettavissa runkokelirikkoa

Rautateiden haitallinen routiminen on laajempaa kuin vuosikymmeneen, kertoo Väylävirasto. LEHTIKUVA / Jussi Nukari.  

Rautateiden haitallinen routiminen on laajempaa kuin vuosikymmeneen, kertoo Väylävirasto.

Liikennehaittojen arvioidaan olevan laajimmillaan huhti-toukokuun vaihteessa. Nopeusrajoitukset tai tehostetut kunnossapitotoimenpiteet koskevat enimmillään noin 54–75 raidekilometrin matkaa. Suurin osa routimishaitoista koskee perusparannuksia odottavia rataosuuksia.

Tavanomaista kylmempien ja pidempien pakkasjaksojen myötä routasyvyys on rataverkolla maaliskuun alkupuolella noin 0,1–0,15 metriä syvemmällä kuin kertaakaan vuoden 2013 jälkeen.

”Routatilanteen muutoksien tarkkailu on jatkuvaa, ja kunkin rataosan kunnossapitäjä pyrkii siihen, että tarvittavat kunnossapitotoimet suoritetaan oikea-aikaisesti, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää tai minimoida sekä määrältään että ajalliselta kestoltaan”, kertoo Väyläviraston asiantuntija Aki Hirvaskari tiedotteessa.

Tieverkon kelirikon haitat ovat tänä vuonna tavanomaisia. Väyläviraston mukaan Pohjois-Suomessa rannikkoalueiden ulkopuolella kelirikko voi olla vaikeampi, kun taas Kaakkois-Suomessa ja osin keskisessä Suomessa voidaan päästä tavanomaista helpommalla. Liikennehaittoja on silti odotettavissa.

Aikaisin alkanut talvi sai aikaan sen, että tiet ja niiden ympäristö ovat syvästi jäässä. Helmikuussa sää taas oli normaalia lämpimämpi, ja vesisateet aiheuttivat teiden päällystevaurioita lähes koko maassa.

Paljon riippuu kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta.

Väylävirasto ennakoi, että sorateillä esiintyy pintakelirikon lisäksi runkokelirikkoa, joka voi aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle.

Juttua muokattu 18.3.2024: Korjattu kuvatekstiä. VR:n matkustajaliikenteessä ei ole ollut lakon vuoksi ongelmia.