Lääkäripula on pahin Suomi-neidon lanteilla
Erot sairaanhoitopiirien lääkärivajeissa ovat suuria. Etelä-Karjalassa terveyskeskusten lääkärinviroista oli viime vuonna täyttämättä 21 prosenttia, Varsinais-Suomessa prosentti.
Koko maan terveyskeskusten lääkärinviroista täyttämättä oli lokakuussa 6,3 prosenttia. Hoitamatta oli 238 lääkärin tehtävää.
”Tilanne on parantunut parissa vuodessa. Luku oli vielä muutama vuosi sitten 11 prosenttia”, kertoo Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.
Yliopistosairaaloiden alueilla tilanne on muuta maata parempi. Niillä vaje on keskimäärin 4,7 prosenttia, muualla 8,5 prosenttia.
Väestöstä 58 prosenttia asuu yliopistosairaanhoitopiireissä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan keväällä 34 prosenttia suomalaisista asui alueella, jolla kiireetöntä vastaanottoaikaa sai odottaa yli viisi viikkoa. Kahden viikon päähän ajan sai alueilla, joilla asuu 15 prosenttia väestöstä. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 20 ja 19.
Nykyiset lääkärinvirat eivät riittäisi, vaikka ne olisi kaikki täytetty. Lääkäriliiton tekemän selvityksen mukaan 38 prosenttia johtavista lääkäreistä on sitä mieltä, ettei heidän terveyskeskuksensa virkamäärä vastaa väestön tarpeita. Uusia virkoja pitäisi perustaa noin 180.
Lähivuosina lääkäreitä jää eläkkeelle aiempaa enemmän. Koulutuksen aloituspaikkoja päätettiinkin vuosi sitten lisätä kuudesta sadasta seitsemään ja puoleen sataan.
Halila huomauttaa, että lääkäreitä on jo nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Ongelma on siinä, ettei terveyskeskustyö houkuttele.
”Lisäkoulutusmäärätkin kanavoituvat työterveyshuoltoon, sairaaloihin ja yksityissektorille, jos terveyskeskustyötä ei koeta kiinnostavaksi.”
Suurin miinus on, etteivät terveyskeskuslääkärit voi riittävästi vaikuttaa omaan työhönsä. Halilan mukaan omaa työmäärää pitäisi voida säädellä elämäntilanteen mukaan.
Yksittäisen lääkärin työkuormaa lisäävät terveyskeskusten pienet koot. ”Muutaman lääkärin terveyskeskukset ovat haavoittuvaisia. Kun yksi tai kaksi lääkäriä lähtee pois, työpaikka on pulassa.”
Lääkäriliiton mukaan lääkärityövoima voitaisiin turvata karsimalla terveydenhuollon järjestäjät 10–15 suureen yksikköön.
”Terveyskeskusvaje on osittain seurausta siitä, että järjestämisyksiköt ovat pieniä. Ikinä ei päästä niin pieneen määrään kuntia, että ne olisivat riittävän vahvoja järjestämään terveydenhuoltoa”, Halila sanoo.
Halilan mukaan sote-uudistuksesta keskusteltaessa palveluiden järjestäminen ja tuottaminen menevät usein sekaisin. Palveluiden tuottajia, sekä yksityisiä että julkisia, voisi edelleen olla suuri määrä, vaikka järjestäjät vähenisivät.
”Usein on ollut huoli, että jos järjestävien organisaatioiden määrä vähenee, terveyskeskuspalvelut loitontuvat. Ei se sitä tarkoita. Järjestäminen vain tulee vahvemmille harteille.”
KATJA SAHLSTEDT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
