Ympäristökorvauksen suosiota aikaista arvioida
Viljelijöiden sitoutumista ympäristökorvaukseen on vielä vaikea ennakoida, kommentoi ympäristöneuvos Tarja Haaranen ympäristöministeriön luontoympäristöosastosta arvioita ympäristökorvauksen suosion romahtamisesta.
MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola arvioi (MT 22.11.), että uudella ohjelmakaudella ympäristökorvauksen saattaisi hylätä jopa viidennes viljelijöistä.
Haarasen mukaan arvioiden aika on sitten, kun käsillä ovat lopulliset päätökset ympäristökorvauksen tukitasoista ja lopullisista ehdoista sekä maaseudun kehittämisohjelman rahoituksesta ja sen jakautumisesta eri tukimuotoihin.
”Sitoutumiseen vaikuttaa suuresti se, saavatko viljelijät kohtuullisen korvauksen ympäristön hyväksi tekemästään työstä.”
Pietola piti tärkeänä, että suuria satoja tuottavat viljelijät voisivat laskea lannoitteena annettavien ravinteiden määrän ravinnetaseen perusteella. Ravinnetase ei ole kuitenkaan tulossa uudessakaan järjestelmässä ravinnetaulukoiden rinnalle.
”Ravinnetaseen mukaan ottamista ympäristökorvausjärjestelmään on selvitetty perusteellisesti jo nykyisellä ohjelmakaudella. Selvitysten perusteella on todettu, että se toimii parhaiten neuvollisena apuvälineenä ja siksi se onkin otettu mukaan ympäristökorvauksen tilakohtaiseen neuvonnan toimenpiteeseen”, Haaranen selvittää ratkaisuja.
Haaranen on itse ollut alusta asti mukana ympäristökorvausta valmistelevissa ryhmissä. Niissä on hänen mukaansa ollut laaja maatalouden ja ympäristöasioiden asiantuntemus.
”Toimenpiteitä on käyty läpi monista eri näkökulmista hyvässä hengessä. Työn tavoitteena on ollut yksinkertaistaa järjestelmää ja tehostaa ympäristötoimien vaikuttavuutta.”
Käytännössä ympäristökorvausta yksinkertaistetaan muun muassa luopumalla nykyisestä jaosta perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä erityistukiin. Jatkossa järjestelmä on kaksiportainen.
Toimenpiteiden määrää on myös vähennetty yhdistämällä erityistukia.
”Erityistuissa on konkreettisesti pystytty vähentämään viljelijöiden paperityötä siirtymällä kiinteisiin maksimitukitasoihin.”
Ennen kuin viljelijä lyö lukkoon oman kantansa ympäristökorvaussitoumukseen, tämän kannattaa perehtyä lopullisiin ehtoihin ja arvioida sitoutumista oman tilansa kannalta, Haaranen kehottaa.
”Ympäristötoimien tulee olla ympäristön kannalta tehokkaita ja tilan näkökulmasta realistisia toteuttaa. On tärkeää, että ympäristökorvaukseen saadaan riittävästi varoja, jolloin viljelijät saavat kohtuullisen korvauksen ympäristön hyväksi tekemästään työstä.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
