EU-johtajien hurskastelu Ukrainan tukemisesta muuttuu rahaksi hitaasti – kaikki pelastavat ennen muuta omaa nahkaansa
Kun oma hyvinvointi on uhattuna, satojen miljardien tukipaketit saadaan liikkeelle. Muutaman miljardin löytäminen Venäjän moukaroiman maan välttämättömiin menoihin on vaikeaa.München
Ranskan valtiovaraininisteri Bruno Le Maire (vas.) arvosteli viime viikolla Luxemburgissa saksalaista kollegaansa Christian Lindneriä Saksan 200 miljardin euro tukipaketista. Le Mairen mielestä tukikokonaisuus vääristää kilpailua ja syventää EU:n kahtiajakoa. Kuva: Alexandros MichailidisUkraina pystyy panemaan kampoihin presidentti Vladimir Putinin johtamalle Venäjälle vain, jos se saa riittävästi tehokasta aseistusta Yhdysvalloilta ja EU-mailta. Pelkät aseet eivät kuitenkaan riitä.
Sotaa pian kahdeksan kuukautta käyneen maan jo ennestään heikko talous on raunionina. Maailmanpankin ennusteen mukaan Ukrainan kansantuote putoaa tänä vuonna 35 prosenttia.
Presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Ukrainan hallituksen akuutein huoli on, että rahaa ei enää riitä edes yhteiskunnan välttämättömiin toimintoihin.
EU-maiden sotilaallisessa tuessa on ollut koko ajan toivomisen varaa. Näitä puutteita vauras unioni on yrittänyt kompensoida taloudellisella tuella. Tulokset eivät ole kehuttavia.
EU on tänä vuonna luvannut Ukrainalle yhdeksän miljardin euron lainapaketin elintärkeisiin menoihin. Toistaiseksi vain reilu miljardi on saatu liikkeelle. Viiden miljardin maksuohjemasta on periaatteessa sovittu. Se, mitä tapahtuu lopulle kolmelle miljardille ja koska, on yhä herrassa.
EU:n komissio ja jäsenmaat kiistelevät edelleen siitä, miten paljon taloudellista tukea Ukrainalle pitäisi ylipäätään myöntää, mistä rahat otetaan ja onko suora tuki parempaa kuin laina.
Toistaiseksi rahat ovat olleet ns. makrotaloudellisen rahoitusavun lainoja (MFA). Järjestelmä on jäykkä. Se ei takaa sellaista ennustettavaa tasaista rahavirtaa, jonka Ukraina välttämättä tarvitsisi. Yhdysvallat on maksanut vastaavaa tukea 8,5 miljardia dollaria. Raha on tullut suoraan liittovaltion budjetista tasaisina kuukausierinä.
Jo tänä vuonna osa välttämättömistä toiminnoista halvaantuu Ukrainassa, jos EU:n vatulointi jatkuu. Ensi vuonna Venäjän hyökkäystä torjuva maa laskee tarvitsevansa liittolaisiltaan noin 3,5 miljardia euroa kuukaudessa pitääkseen tärkeimmät pyörät pyörimässä.
Jos rahaa ei tule, Ukrainan keskuspankin pitää pyörittää setelipainoja entistä kiivaammin. Se olisi maan tulevaisuuden kannalta pahinta mahdollista myrkkyä.
Suurista EU-maista Saksa keskittyy 200 miljardin euron jätipaketilla torjumaan energiakriisin ja inflaation aiheuttamia iskuja maan teollisuudelle ja kotitalouksille. Ranskaa ja Italiaa suurimman ja vahvimman politiikka kismittää. Ne vaativat yhteiseen velkaan perustuvaa hätärahastoa, jolla halutaan varmistaa, ettei heikkojen ja vahvojen välinen ristiriita kasva.
Näissä väännössä jokainen tuijottaa ennen muuta omaa napaansa. Saksa haluaa säilyttää ylivertaisen kilpailukykynsä. Italia romahtaa ilman yhteistä velkaa ja Itä-Eurooppa varmistelee, etteivät EU-tuet kutistu. Näistä aineksista pyöritellään leuto tukikompromissi, jonka jäsenmaat voivat myydä kotiareenoilla kansallisena voittona. Näin kävi koronapandemiassa ja näin käynee tälläkin kertaa.
Jos komissio ja jäsenmaat nyt sivuuttavat Ukrainan akuutit tarpeet, kaikki häviävät. Nurina markkinoita sekoittavasta halvasta ukrainalaisesta viljasta osoittaa, että keskinäinen solidaarisuus ei tiukan paikan tullen ole EU:n vahvoja puolia, vaikka muuta vakuutellaan.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







