Esite kertoo rahaston avaintiedot ja helpottaa vertailua
Rahastoihin sijoittavalle on nykyisin käytössä työkaluja, joilla eri rahastoja voi vertailla helposti.
Jokaisesta suomalaisesta rahastosta on jo parin vuoden ajan ollut käytössä perustiedot kertova avaintietoesite.
Esitteessä kerrotaan rahaston tavoitteet ja sijoituspolitiikka, kulut ja tuotot. Lisäksi rahaston riskihakuisuus kerrotaan asteikolla 1–7. Mitä pienempi numero, sitä pienempi riski.
”Esite on tehty palvelemaan yksityisiä sijoittajia. Se on hyvin saman muotoinen jokaisesta rahastosta”, Finanssialan keskusliiton FK:n johtava lakimies Jari Virta sanoo.
Moni esite löytyy verkosta, mutta niitä voi kysyä myös pankista.
Virta antaa ohjeeksi miettiä etukäteen, miten suhtautuu riskiin.
Esimerkiksi pitkän koron rahastot, jotka sijoittavat valtion ja yritysten joukkovelkakirjoihin ovat käytännössä samankaltaisia kuin valtion obligaatiot. Niitä pidetään varmoina sijoituskohteina, mutta korko on matala.
”Hyvän luottokelpoisuuden maissa ei korko korkea ole. Pitkällä tähtäimellä tuotto vaatii aina riskin ottoa”, Virta sanoo.
FK:n tilastojen mukaan euroalueen yrityslainoihin sijoittaneilla pitkän koron rahastoilla 12 kuukauden tuotto oli keskimäärin 3,6 prosenttia ja valtion lainoihin sijoittaneilla tuotto oli 3,5 prosenttia.
Rahastojen kuluja kannattaa vertailla. Taloussanomat uutisoi helmikuussa, että kuluissa on suuria eroja, eivätkä korkeat kulut takaa hyviä tuottoja.
Pahimmillaan kulut ovat korkeammat kuin saatu tuotto.
Virran mukaan eroja selittää osin se, että aktiivisissa osakerahastoissa hoitaja joutuu tekemään enemmän töitä.
Indeksirahastoissa kulut usein ovat pienet. Niissä ei tarvita salkun hoitajaa, sillä osakekori tarkistetaan vain pari kertaa vuodessa.
Virran mukaan myös kotimaisissa rahastoissa palkkiot ovat yleensä pienempiä kuin eksoottisissa kohteissa.
Virta muistuttaa, että avaintietoesitteessä tuotoista on jo palkkiot vähennetty.
Helmikuussa osakekurssit kääntyivät nousuun tammikuun notkahduksen jälkeen. Suotuisan kehityksen vuoksi osakerahastojen arvo nousi 1,1 miljardilla eurolla.
Sijoitukset osakkeisiin sijoittaviin rahastoihin kasvoivat helmikuussa 162 miljoonaa euroa. Eniten rahaa laitettiin Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin. Suomeen ja kehittyville markkinoille sijoittavista otettiin pääomia pois.
Vielä enemmän helmikuussa virtasi rahaa maltillisesti korkoa hakeviin pitkän koron rahastoihin. Niihin suomalaiset laittoivat yli puoli miljardia.
Helmikuussa sijoitusrahastoihin virtasi kaikkiaan lähes 860 miljoonaa euroa. Määrä ei ole ennennäkemätön mutta hyvin suuri, Virta arvioi.
”Se on hyvä merkki. Tosin emme tiedä vielä, onko jotain tapahtunut sen jälkeen, koska tieto on ajalta ennen Ukrainan kriisiä. Tammikuussa määrä kuitenkin oli vain hiukan plussalla”, Virta sanoo.
Kaikkiaan rahastojen pääoma oli helmikuussa 76,7 miljardia euroa.
Suomalaisista pankeista ei löydy yhtään maatalouteen tai maatalousmaahan sijoittavaa rahastoa. Taaleritehtaalla on yksi rahasto, joka sijoittaa metsiin.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
