Jalka jarrupolkimella Finnfundissa – pääomaa ei ole edelleenkään korotettu

Finnfundin tukema Miro Forestry -yritys on vuodesta 2010 perustanut Ghanaan ja Sierra Leoneen kestävästi hoidettavia istutusmetsiä tuhansille hehtaareille. Paikalliset viljelijät voivat tuottaa ensimmäisinä vuosina ruokakasveja istutusten välissä. Kuva: Jukka Koivula

Hallitusohjelmaan kirjattiin, että Finnfundin roolia Suomen virallisissa kehitysohjelmissa vahvistetaan lisäämällä rahaston pääomia. Tämä sai monet kansalaisjärjestöt takajaloilleen, kun niiden ohjelmatukea leikattiin tuntuvasti.

Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi haluaa oikoa kehitysapuleikkauksista syntyneitä mielikuvia. Valtio tekee hänen mukaansa Finnfundiin 130 miljoonan euron lisäsijoituksen omaisuudestaan. Rahoitus ei siis ole valtion budjetissa sellainen kuluerä, joka olisi joltain muulta pois.

Päätöstä ei edelleenkään ole vaan asian valmistelu jäi eduskunnassa lomien jalkoihin odottamaan syksyn lisäbudjettia.

"Emme ole nähneet suunnitellusta rahasta vielä pennin hyrrää. Päinvastoin toimintamahdollisuutemme heikkenivät vuodenvaihteessa. Siihen asti osa Finnfundin tappioriskistä oli valtion piikissä. Sen päättyminen heikensi riskinottoa varsinkin kaikkein köyhimmissä maissa", hän toteaa.

Maksamattomia sijoituspäätöksiä on yli 200 miljoonan ja hyväksi katsottuja hankkeita valmistelussa 300 miljoonan euron edestä, Kangasniemi laskee.

"Kysyntää siis olisi ja työtä tehdään, mutta jalkaa on pidetty jarrupolkimella, kun vielä on epäselvää, miten pääoman korotus tapahtuu."

Viime vuonna Finnfund teki 18 uutta rahoituspäätöstä ja niiden arvo oli yhteensä 83,5 miljoonaa euroa. 92 prosenttia investoinneista kohdistui köyhimpiin maihin, joissa muut suomalaisrahoittajat eivät toimi.

Kangasniemen mukaan rahaston tärkeimmät toimintasektorit ovat uusiutuva energia ja kestävä metsätalous.

Lue koko uutinen Finnfundin toiminnasta perjantain näköislehdestä.