Villisiat valtaavatKeski-Eurooppaa
Keski-Euroopassa villisikakannat ovat paisuneet paikoin haitallisen suuriksi. Esimerkiksi Itävallassa ja Saksassa puhutaan jo villisikaräjähdyksestä.
Saksalaisen metsästysalan Pirsch-lehden laajassa artikkelissa etsitään syitä villisikojen nopeaan lisääntymiseen. Ja syitä löytyy.
Maissinviljelyn nopea lisääntyminen tarjoaa villisioille entistä enemmän suojaa ja ruokaa. Maissia viljellään paljon energiakasviksi.
Itävaltalaisten ja saksalaisten riistantutkijoiden mukaan maissinviljelyn lisääminen vahvistaa selkeimmin villisikakantoja.
Pyökkimetsien pähkinöistä ja tammimetsien terhoista siat saavat mieleistään ravintoa. Ilmaston lämpeneminen vähentää talvisia tappioita ja parantaa naaraiden lisääntymiskuntoa.
Esimerkiksi Berliinin esikaupunkialueilla villisiat ovat jo riesa puistoissa ja puutarhoissa. Tehokkaat tonkijat kääntävät yhdessä yössä laajankin nurmikon mustalle mullalle matoja ja muuta syötävää etsiessään.
Tiheimmillä villisika-alueilla on jo melkein neljä eläintä sadalla hehtaarilla. Villisikojen vähentäminen vaatii tehokasta ajometsästystä, minkä on todettu häiritsevän muun muassa saksanhirviä.
Parhailta villisikareviireiltä metsästetään yksi eläin jokaista sataa hehtaaria kohti.
Itäisessä Itävallassa villisikojen huima lisääntyminen alkoi vuonna 1985. Lisääntymisen loppua ei ole näkyvissä.
Saksassa on muutamilla alueilla aloitettu villisikatutkimus. Radiolähettimin merkittyjä sikoja seurataan, jotta saataisiin selville niiden reviirikoko, porsasmäärä, ravintotottumukset ja muuta mielenkiintoista.
Ilmastonmuutos on tuonut paisuvat villisikakannat jo Etelä-Ruotsiinkin. Suomen talvet ovat vielä niin ankaria, ettei villisikaräjähdys ole meillä vaarana.
Villisika sietää kylmää, mutta ruuan tonkiminen routaisesta maasta tärvelee kärsän. Siitä saattaa seurata kohtalokkaita infektiotauteja.
Suomessa harvalukuisina talven yli elävät villisiat hakevat ravintoa pienten hirvieläinten ruokintapaikoilta. Itärajan tuntumassa on pelkästään villisikoja varten perustettuja ruokintapaikkoja.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
