Leppä Ylellä: Kaupan käytävä uudet neuvottelut teollisuuden kanssa

Ministerin mukaan maatalouden kannattavuus ei parane pelkällä politiikalla, vaan tarvitaan toimivampi markkina. Kuva: Kari Salonen

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vaatii ruokaketjun tulonjakoon muutoksia.

"Odotan, että kauppa käy uudet neuvottelut teollisuuden kanssa siitä, minkälaisella hinnalla tuotteita ostetaan", Leppä sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Leppä perusteli vaatimustaan sillä, että kustannukset maatiloilla ovat nousseet lyhyessä ajassa keskimäärin 50 prosenttia, mutta tuottajahinta vain 17 prosenttia.

"Ero kasvaa koko ajan, ja kaupan pitää ymmärtää tämä", Leppä sanoi.

Hän peräsi kauppaa maksamaan enemmän teollisuudelle, jotta se voi maksaa enemmän viljelijöille.

"Väistämättä tämä tulee näkymään myös lopputuotteen hinnassa, se on päivänselvää. Mutta myös ketjun sisällä pitää katsoa tulonjakoa."

Lepän mukaan kauppa on nyt ollut ihan eri asemassa kuin teollisuus, joka sinnittelee, ja viimeisenä kärsijänä on viljelijä.

Vuorineuvos Reijo Karhinen käy parhaillaan ruokaketjun tilannetta ja tulonjakoa läpi. Hän tekee korjausesityksensä vuodenvaihteessa. Leppä luonnehtii Karhisen tehtävää "erittäin haasteelliseksi".

Leppä korosti huoltaan maatalouden huonosta kannattavuudesta, vaikka Suomessa tuotetaan maailman puhtainta ja turvallisinta ruokaa.

"Kannattavuuskriisin ovat kohdanneet pahimmin ne nuoret tulevaisuuden tilat, jotka ovat investoineet. Tämä kertoo karuimmin tilanteen. Olemme hallituksessa todella huolissamme, mutta tilanne ei korjaannut pelkästään poliittisilla päätöksillä. Keskeistä on toimiva markkina."

Lepän omalla maitotilalla saatiin korjattua 60–70 prosenttia normaalisadosta. Nurmirehua tuli "juuri ja juuri" sen verran kuin eläimet tarvitsevat, mutta viljassa ei läheskään, joten sitä joudutaan ostamaan, Leppä kertoi.

Lepästä on lohdullista, että suomalaiset haluavat kyselyissä ostaa ja tukea suomalaista ruokaa, kunhan korkeampi hintakin menisi tuottajille.

Hänestä ruoka voisi olla kasvuala, jos myös sen valmistus kotimaassa eli työllisyysvaikutus ymmärrettäisiin. Hän uskoo, että 20–30 vuoden kuluttua Suomessa viljellään samoja kasveja kuin nyt, mutta suomalaisen ruuan arvo ja arvostus on noussut ja se on korkean lisäarvon vientituote.