Viisi askelta, miten muutat syksyn lehdet muhevaksi mullaksi

Syksyn lehdet voi kompostoida puutarhakompostorissa, mutta esimerkiksi muumiotautiset omenat ja muut tautiset jätteet vaativat lämpökompostorin. Kuva: Alina Mustonen

1. Kokoa kompostin pohjalle pieniä oksia tai haketta. Puutarhakompostin rakentaminen kannattaa aloittaa laittamalla pohjalle haketta, silputtuja oksia, kuoriketta tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaanti, opastaa puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

2. Kasaa komposti kerroksittain: vuorotellen typpipitoisia vihreitä kasvinosia, haravointijätettä ja ilmavuutta lisäävää oksasilppua.

"Typpeä puutarhakompostiin saadaan naateista tai ruohon leikkuujätteestä. Ruoho kannattaa jättää talvehtimaan noin viiden sentin pituisena. Jos edellisestä leikkauksesta on kulunut aikaa, haravoidaan leikkuujäte kompostiin", jatkaa Kerttula.

Pieneliöt, kuten sädesienet ja bakteerit, tuottavat elintoiminnoillaan kompostiin lämpöä. Kompostin lämpötilan noustessa kompostoituvan jätteen hajoamisnopeus kasvaa.

Kompostointi onnistuu vaikka lautakehikossa tai kasalla, mutta pieneliöiden tuottama lämpö saadaan säilymään kompostissa paremmin, jos kompostoidaan kompostorissa. Mitä paksumpi eriste kompostorissa on, sitä tasaisemmin kompostimassa lämpenee eikä ulkoilman lämpötila vaikuta kompostin lämpötilaan.

3. Nopeuta kompostoitumista ripottelemalla puutarhajätteen joukkoon kanankakkarakeita tai kompostiherätettä. Ne nopeuttavat pieneliöiden toimintaa. Etenkin kuivat lehdet, oljet ja muu lehtivihreätön materiaali vaatii kompostoituakseen lisäravinteita.

4. Kastele komposti. Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva jäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilmankierron kompostissa, jolloin jäte alkaa mädäntyä.

Oikea kosteus voidaan todeta ottamalla 10–20 sentin syvyydestä kourallinen kompostia ja puristamalla sitä nyrkissä. Kompostimassasta tulisi irrota muutama tippa vettä.

5. Käännä komposti ensi keväänä.

Syksyllä koottu puutarhakomposti käännetään ensi keväänä. Näin varmistat, että komposti kypsyy tasaisesti.

Puutarhajätteen muhiminen mullaksi vie 1–2 vuotta. Kompostointia helpottaa, jos käytössä on kaksi kompostoria; toista täytetään ja toinen saa muhia rauhassa.

Muista kuitenkin, että kasvinosat, joissa on havaittavissa kasvitauteja tai tuholaisia, on turvallisinta kompostoida puutarhakompostorin sijaan lämpökompostorissa. Näin taudinaiheuttajat ja tuholaiset tuhoutuvat eivätkä leviä syntyvän kompostimullan mukana uudelleen puutarhaan.

Silppua tautiset kasvinosat kompostin joukkoon ja peitä ne, jotta hajoaminen lähtee nopeasti käyntiin.

Lämpökompostoriin voit laittaa muumiotautisia omenoita, rupisia perunan mukuloita, ruostetautisia herukan ja pihlajanlehtiä, lehtilaikkutautisia ja harmaahomeisia kasveja, herukan ja karviaisen toukkia ja kirvaisia versoja ja lehtiä, nukkaäkämäpunkin vioittamia lehtiä, äkämäpunkkisia herukan oksia, punkkisia mansikkapensaita ja rönsyjä, härmäisiä lehtiä ja versoja, ruttoisia ja viroottisia perunan mukuloita.

Älä laita edes lämpökompostoriin möhöjuurisia juuria tai multaa, kaali-, sipuli-, tai porkkanakärpäsen vioittamia juurakoita ja sipuleita, peruna-ankeroisen saastuttamia mukuloita tai multaa, pahkamätäisiä sipuleita, rengasmätäisiä perunoita, juureskellarin jätteitä keväällä, juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkakasvien juuria ja siemeniä.