Valokuiturakentamiseen tarvitaan innokkaat kyläläiset ja kunnan tuki
Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä valokuituverkkoa ei ole rakennettu juuri lainkaan. Elykeskuksen rahoitusta ei ole hakenut yksikään taho, eikä valtion tuki harvimmin asutuille alueille ole liioin saanut hankkeita liikkeelle.
”Joissakin kunnissa katsotaan, ettei ole kunnan asia tukea kaikkein harvimmin asuttuja alueita, kun taajamissakaan ei ole valokuitua”, selittää sadan megan maakunta -hankkeen projektipäällikkö Erkki Rope.
Lisäksi kuntien vesilaitoksissa suhtaudutaan penseästi valokuidun ujuttamiseen viemärikaivantoihin, vaikka se olisi kokonaistaloudellisesti hyvin edullista.
Rope harmittelee, ettei kunnissa ymmärretä, millainen vetovoimatekijä nopeat verkkoyhteydet olisivat. Valokuitu houkuttelisi etätyön tekijöistä uusia asukkaita taantuville alueille. Tekniikka mahdollistaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamisen helppokäyttöisten videosovellusten kautta.
Asikkala on harvinainen poikkeus säännöstä. Päättäjät ovat huomanneet, että valokuiturakentaminen palvelisi kauttaaltaan kunnan strategiaa: hallittua väestönkasvua, työpaikkaomavaraisuuden nostamista ja kuntalaisten hyvinvointia. Kunta on päättänyt rahoittaa valokuituhankkeita ensi vuonna 200 000 eurolla.
Valokuituverkon suunnittelu- ja markkinointikuluja voidaan tukea maaseudun kehittämisvaroista Leader-hankkeiden kautta. Laajakaistahankkeet joutuvat kuitenkin kilpailemaan samasta Leader-rahasta perinteisempien avustuskohteiden kuten kylätalojen kunnostusten kanssa.
Monin paikoin maassa kulkee valmiita operaattoreiden valokuitukaapeleita, mutta liittymismahdollisuutta ei tarjota muualle kuin keskustaajamiin.
Jos lähellä ei ole aktiivista, kaupallista valokuituoperaattoria, valokuitua vedetään maaseudun koteihin vain, jos kylään syntyy innokas, toimintakykyinen osuuskunta.
Ropen kokemuksen mukaan valokuituun suhtaudutaan myönteisimmin alueilla, joilta kupariverkko on purettu ja kaikki ovat pelkkien 3g-mokkuloiden varassa.
”Se on systeemi, joka menee tukkoon sitä mukaa, kun laitteita tulee lisää ja käyttö laajene. Huomataan, että 3g on mennyt 2g:ksi.”
Rope uskoo 4g-verkossa käyvän samoin. 4g:n ponteva markkinointi haittaa kuitenkin valokuituhankkeita, koska moni saattaa uskoa operaattoreiden lupauksiin, eikä kuituverkkoon liittyjiä saada tarpeeksi.
”4g:n kokeilija voi nyt ihastua, kun käyttäjiä on vähän. Langattoman verkon kapasiteetti on hyvin pieni verrattuna valokuituun”, Rope varoittaa.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
