VERKOSSA SANOTTUA Viljelijän askelmittari näyttää helposti kymmeniätuhansia
Ruumiillisen työn tekijän askelten mittaaminen tuottaa hämmästyttäviä tuloksia.
MT kertoi verkkosivuillaan Ylen tekemästä kokeesta, jossa maanviljelijä käveli viikossa 84 kilometriä, mikä oli neljä kertaa enemmän kuin seuraavaksi eniten kävelleet rehtori ja palopäällikkö. Sairaanakin askelmittaria kantanut karjatilallinen Pia Leskinen käveli neljä kilometriä.
Kävelykokemuksia ja -näkemyksiä jaettiin vilkkaasti MT:n Facebook-seinällä.
Mikko Rakkolainen: ”Ostin polar loopin ja yllätys oli joka päivä 10 000–17 000 askelta ja juurikkaan kylvön aikaan ennätys 47 000. Ostakaa ja hämmästykää miten niitä askelia maajussille tulee.”
”Miekö luulin että koneet on tullu maanviljelykseenki:-D”, ihmettelee Jukka Vaara.
Kaikki viljelijät eivät välttämättä kävelekään paljon.
”Harhaanjohtava tuo maanviljelijä. Kasvinviljelijä ei takuulla kävele 10 km/pv!” arvelee Anne Penninkangas.
”Traktorilla kun ajelee, kävelykilometrit jää helposti alle yhden päivän mittaan”, vahvistaa Timo Lehtiö.
Leena Pakarisen kokemuksen mukaan askeleita kertyy, vaikka kone olisi käytössä.
”Mulla oli mönkkäri aidanteossa, mut askelia kahden aitalinjan parsimiseen ja hevonhierakoiden kitkemiseen tuli vajaat 7 000.”
Entisaikaan pellollakin riitti kävelemistä. ”Hevosaikana kylvin 1,8 hehtaarin lohkon ja koko päivä meni. 20 kilometriä tuli käveltyä hepan kanssa ja käänteitä päisteissä oli paljon, kun ’sänki’ oli vain 90 metriä pitkää”, muistelee Veijo Kytösaho.
Maija Nousiainen: ”Ison talon renki käveli Fiskarsin kympin ja hevosen jäljessä syyskynnöt tehdessään 450 kilometriä. Näin kertoo savolainen perinnetieto.”
Rakennustyömaalla voi laskea askelien sijaan korkeuseroja ja kannettuja kiloja. Näin Mikko Snellman: ”Tuossa kerran kun tein yksin yhteen taloon tiilikaton niin laskeskelin huvikseni että viikon aikana tuli itseni lisäksi roudattua kolmisen tonnia kiveä parin kilometrin korkeuteen.”
Liikkuessa kunto pysyy hyvänä, mutta paikat kuluvat.
”Tassuja särkee. Pitää aina kun mahdollista nostaa penkille tai rahille. Paljon tulee päivittäin karjatilalla tassuteltua”, Merja Ylitalo kertoo.
Päätoimittaja Lauri Kontron Punkti-kirjoitus viime perjantaina käsitteli liito-oravaa. Aihe nostattaa vanhoja kaunoja pintaan.
”Silloin kun liito-oravalle saatiin viekkaudella ja vääryydellä uhanalaisuusstatus väitettiin, että Suomessa on vain noin 10 000 pesivää paria. 2000-luvun alussa Helsingin yliopisto käynnisti liito-oravien laskennan. Laskenta lopetettiin kun päästiin tuohon 143 000 naaraaseen. Tuosta luvusta on sittemmin tullut ”virallinen” määrä, jota pidetaan esillä muun muassa ympäristöhallinnon nettisivuilla. Mikähän onkaan todellinen määrä?” kysyy Jari Niskanen.
Ville Kuivalaisen mielestä liito-oravalla on liikaa valtaa.
”Tutkimuksissa on todettu sen soputuvan hyvin nykyajan haasteisiin. Sitä löytyy kaivos- ja tehdasalueilta, sekä omakotitalojen lintulaudoilta. Kanta on vahvistunut, eikä se ole niin harvinainen kun annetaan ymmärtää. Kolikolla on kaksi puolta tässäkin asiassa.”
HENRIK SCHÄFER
Ison talon
renki käveli
Fiskarsin kympin ja hevosen jäljessä syyskynnöt
tehdessään
450 kilometriä. «
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
