Kauppalehti: Tulevaisuudessa algoritmilla tuotetaan lihaa
"Parinkymmenen vuoden päästä ihminen pitää kuolleen eläimen syömistä outona ajatuksena", uskoo tulevaisuudentutkija Olli Hietanen.
Lehmä voi tulevaisuudessa olla tehoton ja alkukantainen ruuan lähde, huomisen pihvi saadaan kenties lautaselle kantasolujen avulla. Kuva: Jaana KankaanpääKeinolihan kehitys etenee vauhdilla ja myös kasvipohjaisia proteiineja on tarjolla jatkuvasti enemmän.
Muita vaihtoehtoja tulee niin paljon, että eläimen syömisestä voi tulla ihmisten mielissä alkukantaista, arvelee Olli Hietanen Kauppalehden artikkelissa.
Tulevaisuutta työkseen tutkiva Hietanen toimii Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtajana ja on eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyvä asiantuntija.
Hollantilainen tutkimusryhmä on kehittänyt keinolihaa Maastrichtin yliopistossa viime vuodet, ja etenemisvauhti on ollut kova.
Tutkimusryhmää vetävä Mark Post on ennustanut, että keinolihaa myytäisiin kaupoissa kilpailukykyisellä hinnalla 10–20 vuoden kuluessa. Alustavien tutkimusten mukaan lihantuotannon kasvihuonepäästöt laskisivat jopa 80 prosenttia nykyisestä, jos kaikki ravinnoksi käytetty liha olisi keinolihaa.
Sijoittajatkin ovat kiinnostuneet ruokateollisuuden murroksesta. Kasveista proteiinivalmisteita tekevä Beyond Meat on saanut taakseen tulevaisuuden ruuantuotannosta kiinnostuneen miljardööri Bill Gatesin.
”Tulevaisuudessa lehmä on pelkkä algoritmi ja suurimmat karjatilat ovat tietotekniikkatoimistoja. Siellä tehdään ohjelmistoja, joilla kuluttaja voi printata parasta lihaa", Hietanen maalailee. ”Vision mukaan voimme käyttää materiaalina kaikkea, mikä kasvaa, on se sitten bakteereja, risuja, levää tai mitä tahansa. Maatilat tuottavat non-foodia eli esimerkiksi kompostoituvaa elektroniikkaa, lääkkeitä, ehkä jopa ihmisten varaosia.”
Biomassasta 3D-tulostetaan niin kasviksia kuin lihaakin. Hietanen muistuttaa, että tälläkin hetkellä lääketieteessä tulostetaan ihmisen elimiä. Samalla menetelmällä voidaan tulevaisuudessa printata minkä tahansa eläimen lihaa.
Hietasen mukaan kestävä kehitys ratkaisee, millainen on ruuan tulevaisuus.
”Jos maalaa isolla pensselillä, kysymys on siitä, miten ruuan tuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen, sekä siitä, millainen rooli tuotannolla on turvallisuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta. Kolmas määrittävä tekijä on maailmanpolitiikka. Ruuan tulevaisuus kietoutuu sen ympärille, miten teknologia muuttaa esimerkiksi meriteollisuutta, rakentamista, logistiikkaa tai metsäteollisuutta. Kaikki nämä teollisuuden osa-alueet muovaavat sitä, mitä me syömme.”
Lue alkuperäinen artikkeli kokonaisuudessaan Kauppalehden sivuilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
