Maatilojen sähkö kallistui viime vuonna

Toistuvat myrskyt nostavat sähköyhtiöiden kustannuksia ja myös sähkön kuluttajahintaa. Jaakko Hiltunen korjasi Seija-myrskyn katkaisemaa sähkölinjaa Kirkkonummella joulukuussa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Kotitaloudet ja maatilat maksoivat sähköstään tämän vuoden alussa siirtoineen ja veroineen hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Sähköenergian hinta laski viime vuonna ja siirtohinta nousi.

Veronkorotukset nostavat sähkön hintaa tänä vuonna.

Energiavirasto kertoi viime vuoden sähkömarkkinoista torstaina Helsingissä.

Toimitusvarmuusvaatimusten edellyttämät verkkoinvestoinnit eivät vielä näy tilastoissa tai sähkön siirtohinnoissa. Sen sijaan sähköveron korotus tuntuu heti tammikuussa.

Kotitaloudet ja sähkölämmittäjät maksavat sähköstä runsaan prosentin enemmän kuin vuosi sitten tammikuussa.

Muutos johtui pääasiassa vuodenvaihteen sähköveron korotuksesta.

Sähköenergian toimitusvelvollisuushinta laski vuoden aikana noin prosentin. Sähkön veroton siirtohinta nousi vajaat puoli prosenttia.

Norjan ja Ruotsin vesitilanne pysyi tavanomaisena, mikä tasasi sähkön energiahintaa. Myös päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja kivihiilimarkkinoiden vakaus hillitsivät sähkön hinnan nousua.

Venäjän sijasta sähköä tuotiin Ruotsista, mikä johtuu hyvästä vesitilanteesta sekä Venäjän sähkömarkkinoiden muutoksista.

Sähkömarkkinoiden hintakehitys on ollut vakaata, eikä ulkomaankaupan muutos ole aiheuttanut suuria hinnan heilahduksia. Toimintaympäristö eurooppalaistuu kuitenkin koko ajan, toteaa ylijohtaja Riku Huttunen Energiavirastosta.

Huttusen mukaan veronkorotukset ovat nostaneet sähkön kuluttajahintaa. Lähivuosina myös siirtohintaan kohdistuu korotuspaineita verkkoinvestointien takia.

Sähköverkkoihin tarvitaan isoja ja kalliita toimitusvarmuutta parantavia korvausinvestointeja lähivuosina.

Myrskyt aiheuttivat erityisen paljon jakelukeskeytyksiä vuosina 2011 ja 2013.

Verkkoyhtiöiden talous on kokonaisuutena säilynyt hyvänä. Liikevaihto, liikevoitto ja ylijäämät ovat kasvaneet, joten yhtiöiden on mahdollista investoida, Huttunen sanoo.

Vuosikymmenen lopulla sähkökatko ei saa kestää taajamissa kuutta tuntia eikä haja-asutusalueilla yli puoltatoista vuorokautta. Verkot pitää rakentaa niin, että aikarajoissa pysytään.

Energiavirasto on saanut lisää valtuutuksia huolehtia siitä, että verkkoyhtiöiden hinnoittelu on kohtuullista ja sähkönjakelun toimitusvarmuus täyttää ehdot.

Sähkö on Suomessa edullista verrattuna muihin EU-maihin. Eurostatin viime kevään tilaston mukaan Suomessa kilowattitunti maksoi runsaat 15 senttiä, kun EU:n keskihinta ylittää 20 senttiä.

Sähkö on kalleinta Tanskassa, Saksassa ja Kyproksella, missä kilowattitunnista joutuu maksamaan liki 30 senttiä. Unionin halvimmat maat löytyvät puolestaan Balkanilta, missä hinta jää alle 10 sentin kilowattitunnilta.

Baltian maissa sähkö on hitusen halvempaa kuin Suomessa, samoin Ranskassa. Ruotsi ja Norja ovat taas kalliimpia.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF