Kriisikuntarajalla keikkuu 25 kuntaa
Kriisikuntamenettelyssä on paraikaa neljä kuntaa. Lisäksi 25 kunnassa kriisikunnan ehdoista täyttyy vähintään kaksi tai useampi.
Kriisikunnista Jalasjärvi ja Lavia ovat päätyneet kuntaliitokseen. Vimpelille oltiin jo nimittämässä selvitysmiestä, mutta se saa odottaa uuden hallituksen nimittämistä. Ainoastaan Honkajoki jatkaa itsenäisenä.
Kriisikuntamenettelyssä arvioidaan, pystyykö kunta selviytymään lakisääteisistä tehtävistään vai tarvitaanko niiden hoitamiseksi isompi kunta.
Yksi 25 kunnan seurantalistalle joutuneista kunnista on päätynyt itse kuntaliitokseen. Juankoski liittyy Kuopioon 2017. Kunnan asukaskohtainen alijäämä jäi vuonna 2012 riskirajasta neljä euroa, vuotta myöhemmin raja ylittyi 516 euroa.
Jos kunnan vuosikate on vähintään 1 000 euroa alijäämäinen asukasta kohden ja edeltävänä vuonna vähintään 500 euroa, kunta joutuu arviointimenettelyyn.
Kriisikunnaksi päätyy myös, jos kaikki kuusi ehtoa täyttyvät: Alijäämiä on pitkältä ajalta eikä niitä ole hoidettu. Lainakanta ylittää puolella maan keskiarvon. Tuloveroa peritään 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin keskimäärin. Omavaraisuusaste on alle puolet. Kunnan käyttötuloista vähintään puolet menee velanmaksuun. Vuosikate on negatiivinen, kun siitä vähennetään harkinnanvaraiset valtionosuudet.
Arviointimenettelyyn päätyminen ei tarkoita välttämättä kuntaliitosta, muistutetaan ministeriön kuntatalousosastolta. Toisinaan kunta pystyy osoittamaan esimerkiksi, että sen lainakanta on pienentynyt ja maksusuunnitelma on kunnossa.
Kesäkuussa ratkeaa, montako uutta kuntaa joutuu seurantalistalle ja montako mahdolliseen arviointimenettelyyn. Silloin valmistuvat viime vuoden tilinpäätökset.
Ennakkotietojen mukaan Vimpeli joutuisi uudelleen arviointimenettelyyn. Koska se on ollut siinä vastikään, uutta menettelyä ei tehdä.
Uutena kriisikuntamenettelyyn joutunee Rääkkylä, jolla on vuosikatteessa alijäämiä kolmelta aiemmalta vuodelta. Lisäksi kunnan tuloveroprosentti on ollut selvästi maan keskiarvoa korkeampi ja omavaraisuusaste sallittua heikompi.
Seurantalistalla säilyvät ne kunnat, jotka ovat täyttäneet neljä tai viisi kriteereistä: Alavieska, Haapajärvi, Karkkila, Kauhajoki, Kärsämäki, Nivala, Raasepori, Reisjärvi, Sievi, Suonenjoki, Toholammi, Ylivieska ja Vaala.
Kaksi tai kolme kriteeriä täyttyy seuraavilla: Aura, Evijärvi, Hartola, Hyrynsalmi, Kotka, Multia, Muonio, Ruovesi, Veteli ja Ähtäri.
Vaikka kriisikuntakriteerit muuttuivat toukokuun alussa, ne tulevat voimaan vasta 2017. Vielä ensi vuonna kriisikuntia tarkastellaan vanhoin säännöin vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätösten pohjalta.
Kriisikuntakriteerit muuttuivat toukokuun alussa. Vastedes yksittäisen kunnan ohella tarkastetaan koko kuntakonsernin tilaa. Myös kuntayhtymät voivat joutua kriisikuntamenettelyyn.
Uudistus tulee täydellä voimalla käyttöön vasta vuonna 2017. Syynä on, että sitä ennen ei saada vertailukelpoisia tietoja kuntien yhtymistä. Riittävää konsernivertailua ei voi tehdä. Tilastokeskus ryhtyy keräämään tarvittavia tietoja vasta tämän vuoden alusta.
Kunta voi vastaisuudessa joutua useampaan kriisikuntaselvitykseen samanaikaisesti.
Se voi joutua selvittämään tehtävistä ja vastuista selviämistä peruskunnan lisäksi myös kuntakonsernin tai kuntayhtymän osalta. Pahimmillaan selvityksiä voi olla meneillään kolme yhtä aikaa.
Kaikkiaan 76 kunnalla ja 40 kuntayhtymällä oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä kattamatonta alijäämää, yhteissummaltaan liki 480 miljoonaa euroa.
UP/Birgitta Suorsa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
