Tuore ilmastoraportti: Arktinen alue lämmennyt 2–4 kertaa muuta maailmaa enemmän

Suomessa on viime aikoina raportoitu matalammista järvivesistä ainakin osissa Järvi-Suomea. LEHTIKUVA / Jarno Artika.  

Viime kesänä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, erityisesti pohjoisen Fennoskandian alueilla, mitattiin alueen mittaushistorian ankarin helleaalto. Se kesti 21 päivää, ja lämpötilat nousivat lähelle 30:tä astetta tai ylittivät sen.

Asia selviää Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n ja Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n julkaisemasta viime vuotta käsittelevästä ilmastoraportista. Raportissa puhutaan Fennoskandian pohjoisosasta, johon käytännössä koko Suomi kuuluu.

Korkein lämpötila mitattiin Norjan Frostassa, jossa mitattiin 34,9 astetta. Norjassa oli mittaushistorian lämpimin vuosi ja Suomessa ja Ruotsissa mittaushistorian toisiksi lämpimin.

Raportissa todetaan, että alueella kuivat ja kuumat olosuhteet johtivat kohtalaiseen tai vakavaan kuivuuteen ja useamman viikon korkean tason tulipalovaaraan.

”Arktinen alue on lämmennyt 2–4 kertaa muuta maailmaa enemmän, ja Välimeren alue maailman toiseksi nopeimmin. Ilmastonmuutos koetaan Euroopassa muuta maailmaa voimakkaammin. Muutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen ovat erittäin akuutteja haasteita, vaikka maailman huomio kohdistuu tällä hetkellä sotilaallisiin ja talouskysymyksiin”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas sanoo laitoksen tiedotteessa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen ilmasto on lämmennyt viime vuosikymmeninä nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Tämä näkyy Suomessa erityisesti talvisin. Talvet ovat lyhyempiä, lumipeitteen kesto on lyhentynyt ja pakkaspäivien määrä on vähentynyt.

Raportin mukaan korkeammat lämpötilat ja keskimääräistä vähäisempi sademäärä johtivat lumi- ja jääpeitteen merkittävään vähenemiseen. Vuosi sitten maaliskuussa lumen peittämä alue oli noin 1,3 miljoonaa neliökilometriä alle keskiarvon. Raportin mukaan tämä vastaa Ranskan, Italian, Saksan, Sveitsin ja Itävallan yhteenlaskettua pinta-alaa.

Jäätiköiden massa kutistui kaikkialla Euroopassa. Viime vuonna esimerkiksi Grönlannin mannerjäätikkö menetti 139 miljardia tonnia jäätä. Jään sulaminen vaikuttaa maailmanlaajuisesti merenpintojen nousuun.

Suomessa on viime aikoina raportoitu matalammista järvivesistä ainakin osissa Järvi-Suomea. Ilmastoraportissa sanotaan, että eurooppalaiset järvet lämpenevät maailman keskiarvoa nopeammin. Eurooppaa tarkasteltaessa järvivesien lämpötilat olivat eniten keskivertoa lämpimämmät Koillis-Suomessa ja Venäjän Karjalan lähialueilla.

Raportissa tuodaan esiin, että heinäkuussa järvien lämpötilat olivat Suomessa keskivertoa lämpimämmät, mutta elokuussa suurin osa Fennoskandian järvistä oli keskivertoa viileämpiä. Syyskuussa lähes kaikki järvet taas olivat keskivertoa lämpimämpiä.

Viime vuonna koko Eurooppaa kuormittivat sään ääri-ilmiöt. Kuumia ja kuivia olosuhteita seurasivat maastopalot. Ilmatieteen laitoksen mukaan Euroopassa paloi ennätykselliset yli miljoona hehtaaria maastoa.

Samalla myrskyt ja tulvat vaikuttivat tuhansiin ihmisiin eri puolilla Eurooppaa. Tosin viime vuonna ei nähty samalla tavalla laajoja rankkasateita kuin edellisvuosina.

”Ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden uhka, vaan nykyinen todellisuutemme”, ECMWF:n ilmastoasioiden strateginen johtaja Samantha Burgess sanoi keskuksen tiedotteessa.

Raportissa tuotiin esiin myös luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, joka on yhteydessä ilmastonmuutokseen ja toisinpäin. Suomessa esimerkiksi helleaallot, kuivuusjaksot ja metsäpalot voivat vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.

Euroopan sähköntuotannosta uusiutuvan energian osuus kasvoi yhä, raportissa kerrotaan. Sen mukaan viime vuonna lähes puolet sähköstä tuotettiin uusiutuvalla energialla.