PERJANTAIVIERAS Ystävyyskunta-neuvottelu
Eräillä Pirkanmaan kunnilla ja kannaksen pitäjäsäätiöillä on pitkäaikaista yhteistyötä Käkisalmen raioonin ja tuohon raiooniin kuuluvien kuntien kanssa. Kyse on kolmesta asiasta.
Mukana on ystävyyskuntamatkailua samalla tavalla kuin Ruotsin ja Norjan suuntaan. Mukana on konkreettista työtä suomalaisten hautausmaiden, kirkonpaikkojen ja muistomerkkien suojelemiseksi ja virallistamiseksi. Mukana on myös ihan tavallista turismia eli tutustumista kiinnostaviin kohteisiin.
Venäläiseen hallintokulttuuriin kuuluu, että asiat juoksevat henkilöiden kautta. Pitää tulla henkilökohtaiseksi tutuksi. Ja venäläiseen tapaan tutustuminen edellyttää, että juodaan yhdessä vodkaa. Siinä kielenkannat aukeavat tehokkaasti.
Säätiöiden ja kuntien johdolla on oltava tässä suhteessa kokemusta. Ellei ole, sitä kyllä karttuu.
Meidän säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja selosti etukäteen, miten banketti-tyyppinen neuvottelu sujuu.
Ensin otetaan nopeaan tahtiin kolme maljaa puheiden kera. Sitten tasoitellaan ja syödään aina väliin, ja näin hilpeä mielentila jatkuu koko tapaamisen ajan. Maljoista yksi on isännille, toinen vieraille, kolmas naisille ja sen jälkeen maljan aiheita keksitään kyllä molemmin puolin.
Miesten pitää juoda ensimmäiset maljat ja naisten malja Pohjanmaan kautta eli kertakippauksella. Naiset voivat juoda samppanjaa tai pikkurillin vahvuudelta vodkaa. Tai enemmän, miten kukin haluaa.
No, mites sujui? Sujui juuri noin. Istuimme kaikki suomalaisten ja venäläisten kuntien edustajat isossa kuluttajayhdistyksen salissa pöytien ollessa neliömuodossa. Tarjoilut olivat runsaat ja juomapuoli riittävä.
Maljapuheita pidettiin tässä tapaamisessa neljätoista kappaletta. Kaikki puheet olivat sukkelia ja hilpeitä ja ystävällisiä. Jokaisesta kunnasta molemmin puolin nostettiin maljaa ja pidettiin puhe. Nokkelimmat puhuivat kahdesti.
Runsaista maljoista huolimatta kukaan ei juopunut, sillä koko ajan syötiin. Tarjoilulla huolehdittiin, että herkut vaihtuivat. Ja auttoi siinä sekin, että suomalaiset olivat illansuussa jo kohtuullisen nälkäisiä.
”Nyt tajuaa, miten Kekkonen ja ulkoministeriön virkamiehet joutuivat toimimaan”, totesi muuankin suomalaisen joukkueen edustajista.
Kunnanjohtajamme osoittautui obamalaiseksi kansalaisoikeustaistelijaksi. Hän arvioi suorin sanoin dosentti Johan Bäckmanin uskottavuutta lasten oikeuksien asianajajana. Venäläiset isäntämme eivät reagoineet, ja vaikutelmaksi jäi, etteivät koko kysymystä tunteneet.
Maljannostoon pyydettiin vuoroa nousemalla ylös. Parhaimmillaan isäntien puolelta oli pystyssä kaksikin henkilöä ja siinä sitten kumpikin pohti keskinäistä asemaa hallinnon valtahierarkiassa. Asemaltaan arvokkain piti maljapuheensa tietenkin ensin.
Tulkkien työ oli kiivastahtista. Paikalla oli suomalainen ja venäläinen tulkki ja he tulkkasivat vuorotellen ja ristiinkin. Nimittäin pöydässä puhuttiin sujuvasti suomea ja venäjää, mutta vain kaksi henkilöä ymmärsi molempia kieliä.
Käkisalmen raiooni kehittyy. Ei ole Venäjäkään entisensä. Käkisalmen linna rakentaa yhteistyötä Savonlinnan Olavinlinnan suuntaan. Rautuun on rakennettu paljon uutta. Ja moottoritie Pietarista rakennetaan Kivinimen kautta Sakkolan Haitermaan lentokentälle. On toki entisiä kolhooseja, joissa ainoa muutos on traktorien vaihtuminen Valmet-merkkisiksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
