Yhteistoimintalain muutokset saivat lausuntokierroksella risuja ja ruusuja

Suurimman palkansaajakeskusjärjestö SAK pitää yhteistoimintalain muutoksia pohtineen työryhmän mietintöä "täysin yksipuolisena". LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.  

Yhteistoimintalakiin esitetyt muutokset saivat perjantaina päättyneellä lausuntokierroksella risuja ja ruusuja odotetuilta tahoilta, kun palkansaajajärjestöt moittivat esitystä ja työnantajapuoli etupäässä kiitteli sitä.

Hallitusohjelman mukaisia yhteistoimintalain muutoksia valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä helmikuusta alkaen. Asiaa koskeva mietintö lähti lausuntokierrokselle kesäkuun lopussa.

Mietinnössä esitetään, että yhteistoimintalain soveltamisalaa rajattaisiin niin, että se koskisi vain vähintään 50 työntekijää työllistäviä työpaikkoja, kun raja menee nykyisin 20:ssä. Tietyt kevennettyä vuoropuhelua ja muutosneuvotteluita koskevat velvoitteet koskisivat myös 20–49 työntekijää työllistäviä työnantajia.

Lisäksi mietinnössä esitetään muutosneuvotteluaikojen puolittamista nykyisestä. Muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto olisi neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja henkilöstömäärästä riippuen joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää.

Suurimman palkansaajakeskusjärjestön SAK:n mukaan työryhmän mietintö on "täysin yksipuolinen".

”Kolmikantaisessa valmistelussa ei ole otettu huomioon palkansaajapuolen näkemyksiä eikä perusteluja. Esityksen sisältö tukee yksipuolisesti ainoastaan työnantajien aseman parantamista työntekijöiden oikeuksien ja aseman kustannuksella”, SAK kirjoittaa lausunnossaan.

SAK:n mukaan esityksessä ei ole huomioitu, että yhteistoimintalaki on uudistettu kolmikantaisesti aivan äskettäin.

”Vuoden 2022 alusta uusitun lain toimivuudesta ei ole saatu vielä riittävästi kokemuksia eikä niitä edes pyritty selvittämään”, SAK painottaa.

Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan yhteistoimintalakiin esitetyt muutokset hyödyttävät ainoastaan työnantajia, kun taas työntekijöille muutokset ovat pelkästään heikennyksiä.

”Työelämän ollessa jatkuvassa murroksessa säännölliselle vuoropuhelulle sekä yhteistoiminnalle on entistä suurempi tarve ja yhteistoimintalain merkitys työpaikoilla on huomattava”, STTK kirjoittaa.

”Nyt esitetyt muutokset tarkoittaisivat merkittäviä heikennyksiä yhteistoimintalakiin ja voivat viedä jopa tuottavuutta ja kilpailukykyä heikentävään suuntaan”, järjestö jatkaa.

Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestön Akavan mukaan muutokset eivät edistä työpaikkojen jatkuvaa vuoropuhelua eivätkä työpaikkojen keskustelevaa toimintakulttuuria.

Järjestö varoittaa myös, että yhteistoimintalain soveltamisesta työpaikoilla tulee haastavampaa, koska laista ei ole enää selkeästi luettavissa, missä tilanteissa sitä sovelletaan. Jatkossa tiedon joutuu Akavan mukaan etsimään useista eri pykälistä sekä lain perusteluista.

Akava katsoo lakiesityksen heikentävän merkittävästi alle 50 työntekijää työllistävien yritysten toimintaedellytyksiä.

”Työpaikan heikentynyt toimintakulttuuri ja luottamus voivat johtaa jopa tuottavuuden heikentymiseen”, järjestö varoittaa.

SAK, Akava ja STTK jättivät kesäkuun lopussa yhdessä eriävän mielipiteen yhteistoimintalain muuttamista koskevaan mietintöön.

Tuolloin keskusjärjestöt huomauttivat muun muassa, että yhteistoimintalain soveltamisrajan nostaminen sulkisi suurimman osan yrityksistä pois lain piiristä.

Järjestöt painottivat myös, että muutosneuvottelujen vähimmäisneuvotteluaikojen lyheneminen puoleen olisi merkittävä heikennys työsuhdeturvaan.

SAK:laisen Teollisuusliiton mukaan hallitus näyttää valmistelevan esityksiään lähinnä ideologisista lähtökohdista tarkoituksena heikentää palkansaajien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Järjestön mukaan esityksen hyödyt kansantaloudelle ovat olemattomia tai erittäin vähäisiä.

”Tässä mielessä esitys ei ole tasapainossa tai kohtuullinen kansantalouden hyötyihin ja työntekijöihin kohdistuviin heikennyksiin nähden”, Teollisuusliitto kirjoittaa.

Niin ikään SAK:laisen Palvelualojen ammattiliiton PAMin mukaan hallitus on perustellut yhteistoimintalain muuttamista työllisyystavoitteilla ja Suomen siirtymisellä kohti pohjoismaista työmarkkinamallia.

”Lausuttavana oleva hallituksen esitysluonnos yhteistoimintalain muuttamisesta ei toteuta kumpaakaan tavoitetta. Muutos ei käytännössä lisää työllisyyttä ja vie Suomea kauemmas pohjoismaisista verrokkimaistaan”, PAM tyrmää.

Työnantajapuolen lausunnoissa oli toinen ääni kellossa, vaikka yksityiskohtien tasolla työnantajatkin löysivät esityksestä korjattavaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK muistuttaa, että pienemmissä yrityksissä yhteistoiminta on usein varsin vapaamuotoista eikä sitä ole tarkoituksenmukaista säännellä lailla.

”Yhteistoimintalain muotosäännösten noudattaminen aiheuttaa etenkin pienissä yrityksissä merkittävää hallinnollista taakkaa ja pitkät vähimmäisneuvotteluajat hidastavat välttämättömien sopeuttamistoimenpiteiden toteuttamista. Yhteistoimintalain soveltamisrajan nostaminen ja vähimmäisneuvotteluaikojan lyhentäminen ovat tämän vuoksi tarpeellisia muutoksia”, EK kirjoittaa lausunnossaan.

Täysin tyytyväinen ei EK:kaan mietintöön ollut, sillä sen mukaan 50 työntekijän soveltamisrajaa olisi tullut noudattaa mahdollisimman kattavasti. EK:n mukaan siitä olisi tullut poiketa vain henkilöstövähennyksiä koskevan EU-direktiivin määrittelemissä poikkeuksellisissa tilanteissa.

Suomen Yrittäjien mielestä yhteistoimintalain uudistaminen on tarpeen, sillä vuoden 2021 uudistuksen yhteydessä ei puututtu sääntelyn suurimpiin ongelmiin.

”Työryhmän mietinnössä esitettävät muutokset ovat lähtökohtaisesti hyviä ja kannatettavia. Osaltaan ehdotukset jäävät kuitenkin puutteellisiksi ja riittämättömiksi”, Suomen Yrittäjät kirjoittaa viitaten esimerkiksi siihen, että niin sanottu jatkuvan vuoropuhelun velvoite jatkuisi edelleen myös 20–49 työntekijän yrityksissä.

Työryhmän mietintöön eriävät mielipiteensä jättäneet EK ja Suomen Yrittäjät kiinnittävät molemmat huomiota siihen, että 50 työntekijän soveltamisrajasta tinkimisen vuoksi mietinnön ehdotukset eivät kokonaisuudessaan toteuta hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita.