Pentikäinen koettaa pysäyttää yrittäjien jäsenkadon – "Sitoutuminen vahvinta maaseudulla"

Kuva: Kari Salonen

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen yrittää taittaa järjestönsä jäsenten vähenemiskehityksen ensi vuonna.

"Yhteinen tavoitteemme on jäsenmäärän kääntäminen kasvuun", Pentikäinen kertoi perjantaina MT:lle kesken lomansa Espanjan Aurinkorannikolta.

Pentikäinen aloitti SY:n toimitusjohtajana vuonna 2016. Jäsenmäärän huippuvuosi 2013, noin 115 000 jäsentä, oli ohitettu, ja edessä toistaiseksi jatkuva alamäki.

Lasku puolittui kuitenkin jo vuodesta 2016 tähän vuoteen, Pentikäinen huomauttaa, mutta myöntää, että työtä riittää. Ensi vuonna tähdätään nollakehitykseen ja sitä kautta kasvuun.

"Muutamat aluejärjestöt kasvavat, joten kasvu on mahdollista. Mutta tilanne on sama lähes kaikilla järjestöillä: ammattiyhdistyksillä, puolueilla, kirkolla ja monilla vapaaehtoisjärjestöillä. Meilläkin monet haluavat osallistua, mutta kynnys liittyä jäseneksi on noussut."

Miksi pitäisikään?

"Sitä moni varmasti miettii. Meitä kuunnellaan sitä paremmin, mitä enemmän yrittäjiä on mukana."

Jäsenmaksun saa puolestaan kuitatuksi käyttämällä jäsenpalveluita tai ottamalla yhden puhelun neuvontajuristille, Pentikäinen sanoo.

Luottamustehtävien pelostakaan ei jäsenyyden karttelussa liene kysymys, sillä niihin ei ketään pakoteta, pikemminkin perinteen rapautumisesta.

"Tärkein jäsenyydestä luopumisen syy on se, että tulee ikää ja yritystoiminta loppuu. Kehitystä vahvistaa kaupungistumiskehitys, sillä sitoutuneisuus yrittäjäjärjestöön on vahvinta maakunnissa ja maaseudulla."

Pentikäinen joukkoineen miettiikin nyt uusia keinoja jäsenhankintaan, sillä perinteisen puhelinmyynnin merkitys on vähentynyt.

Ruotsissa on esimerkiksi kampanjoitu teemalla "neljä viidestä" viitaten pk-yritysten työllistävyyteen. Yritysten järjestäytymisaste on länsinaapurissa selvästi meitä pienempi, Pentikäinen huomauttaa. Suomessakin se liikkuu 30 prosentin hujakoilla, sillä yrityksiä on 284 000 ja niistä SY:n jäseniä 105 000.

Työnantajia SY:n jäsenistä on noin 50 000 yritystä, kaikkiaan työantajayrityksiä 87 000. EK:lla on jäseniä noin 16 000.

Kun ay-jäsenistökin supistuu samaan aikaan kymmenientuhansien vuosivauhdilla, myös työsopimuskenttä sirpaloitunee.

"Vaatii todella paljon mielikuvitusta, että mikään järjestö voisi enää edustaa tai väittää edustavansa koko elinkeinoelämää tai palkansaajia", Pentikäinen sanoo.

MT kertoi perjantaina, että Ammattiyhdistysten suosio hiipuu. Kolme suurinta palkansaajien keskusjärjestöä on menettänyt kolmessa vuodessa kymmeniätuhansia jäseniä, eikä suunnalle näy muutosta. Palkansaajajärjestöjen riveissä on vielä liki pari miljoonaa jäsentä, mutta osa heistä on opiskelijoita tai eläkeläisiä.

Suurin selittäjä ay-sitoutumisen hiipumiselle on työn muutos: kun ammattien ja alojen raja-aidat hämärtyvät ja palkkatyö sirpaloituu, työntekijän on vaikeaa kuvitella itselleen vain yhtä etujenvalvojaa. Osa myös vaihtaa liittoa tai liittyy pelkkään kassaan.

Murroksen voittajia ovat toistaiseksi olleet Akava ja YTK eli suurin ammattiliittoihin kuulumaton työttömyyskassa.

MT:n juttu: Ammattiliitot menettäneet kymmeniä tuhansia jäseniä, Loimaan kassa kasvaa vauhdilla