Kolme puoluetta – kolme voimakasta johtajaa
Pääministeri Juha Sipilä on työnteolla rikastunut diplomi-insinööri ja yrityksiä symppaava entinen sijoittaja. Talouselämästä politiikkaan viime vaalikaudella tupsahtanut Sipilä yrittää luoda Suomeen uudenlaista poliittista johtamista, joka saa väriä yritysjohtamisesta.
Elinkeinoministeri Olli Rehn vaikutti 1990-luvulla keskustan varapuheenjohtajana, kansanedustaja ja ensimmäisinä europarlamentaarikkoina. Taloustieteestä väitellyt Rehn on työskennellyt myös yliopistoprofessorina. Merkittävä ura takana Eurooppa-politiikassa ja varsinkin viimeiset vuodet EU-komission talouskomissaarina.
Perhe- ja perusturvaministerin posti jaetaan kahtia. Ensimmäiset kaksi vuotta tehtävää hoitaa Juha Rehula, jälkimmäisellä puoliskolla vastuun ottaa Annika Saarikko.
Rehula vakiinnutti viime vaalikaudella asemansa keskustan sote-asiantuntijana.
Saarikko on keskustan varapuheenjohtaja ja koko ministeriryhmän nuorin. Puolueen tulevaisuudenlupaus nousee jo tässä vaiheessa uraa politiikan huipulle.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on vaikuttanut eduskunnassa vuodesta 2003. Johti oppositiokaudella eduskuntaryhmää. Vanhasen II hallituksessa lyhyt ura ympäristöministerinä.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on keskustan varapuheenjohtaja. Aloittaa viidennen kauden eduskunnassa. Toimi Vanhasen II hallituksen liikenneministerinä. Poliittinen osaaminen monipuolista.
Liikenneministeri Anne Berner on yllätysnimi. Yritysmaailmasta politiikkaan houkuteltu Berner on Vallila Interior sisustusyrityksen hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja.
Ulkoasianministeri Timo Soini on viimeinen toteuttanut haaveensa. SMP:n savuavilla raunioilla perustettu Perussuomalaiset on määrätietoisen työn päätteeksi noussut suuren puolueen mittoihin ja hallituskelpoiseksi toimijaksi. Varapääministerinä ja valtiovarainministerinä joutuu pian päättämään asioista, joilla punnitaan myös puolueen tukijoiden lojaalisuutta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö on viime vaalikauden ajan perehtynyt puolustusvaliokunnan puheenjohtajana armeijan toimintaan. Soinin vankka tukija.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä ei vaalikeskusteluissa räväyttänyt, mutta silti keräsi lappilaisten äänistä ison potin. Puolueen varapuheenjohtaja ja on puolueessaan harvoja näkyviä naisia.
Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström on entinen paperimies Voikkaalta. Osaa puhutella duunariäänestäjiä. Kampanjoin aikoinaan työttömänä itsensä eduskuntaan 2011. Johti eduskuntaryhmään viimeiset vuodet.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb vaikutti edellisen vuoden pääministerinä. Hallituksessa hänellä on vastuullaan painava ministerisalkku. Stubb on politiikan monilahjakkuus, vaikka näytöt pääministerinä eivät yltäneet huippusuorituksiin. Stubbista on tulossa lojaali Sipilän siipimies, niin tyytyväinen hän oli Sipilän tapaan johtaa hallitusneuvotteluja.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on ministeriryhmänsä nuorin. Ympäristöministerinä ennakkoluulottomasti purki useita vihreiden johdolla tehtyjä päätöksiä. Entinen toimittaja, vaalipiirinsä ääniharava, uraohjus ja politiikan lupaus, jota on pian vaikea ohittaa puolueensa sisällä.
Sisäministeri Petteri Orpo tuli pystymetsästä vuoden ajaksi maa- ja metsätalousministeriksi. Näytti oppimiskykynsä ja sain hyvän arvion toiminnastaan. Kuuluu kokoomuksen ydinporukkaan ja on porvariyhteistyön vankka kannattaja.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka jatkaa jo vuoden kestänyttä ministeripestiään. Siirtyi politiikkaa pitkän työuran jälkeen. Toiminut kansanedustajana vuodesta 2007.
Janne Impiö
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
