Tukien vähennys ja tuontisähkövähentävät puun käyttöä
Kotimaisten polttoaineiden käyttö on vähenemässä sekä halvan tukkusähkön että energiapuun tukien pienentämisen vuoksi.
Suomen suurimpiin kuuluva biovoimala Alholmens Kraft Pietarsaaresta käyttää kotimaisia huomattavasti vähemmän normaaliin verrattuna, koska sähköä tuotetaan vain minimi- tai keskiteholla halvan tuontisähkön vuoksi, yhtiön toimitusjohtaja Roger Holm kertoo.
Sähköpörssin tukkuhinta on nyt puolta viime vuotta alempana täysien vesivarastojen vuoksi.
Laitoksella on vähennetty lähinnä turpeen käyttöä. Siihen vaikuttaa myös viime kesän huono sää, jonka vuoksi turvetta saatiin Pohjanmaalla ylös vain 50–70 prosenttia tarpeesta.
”Jos olisi ollut kylmää ja sähkön hinta korkealla, olisi kivihiilen käyttöä lisätty reilusti”, Holm sanoo.
Nyt turpeen vähyydestä on selvitty sillä, että voimalaitoksen käyttöä on vähennetty.
Puun osuus laitoksella on 40 prosenttia, kivihiilen 10–25 prosenttia ja turpeen 25–50 prosenttia.
Oulun Energian polttoainejohtajan Pertti Vanhalan mukaan kivihiilen käyttö on ajamassa puuhakkeen edelle lauhdesähkön tuotannossa, jos valtion esityksiin veroista ja tuesta ei tule muutoksia.
Turpeen veroa aiotaan nostaa viime vuoden 1,90 eurosta megawattitunnilta vuoden 2013 alusta 4,90 euroon ja vuotta myöhemmin tulee vielä euro lisää.
Puusähkön syöttötariffia alennettaisiin 18 eurosta megawattitunnilta 11,5 euroon, jotta puun ja turpeen kilpailukyky pysyisi ennallaan.
Tuen vaikutus vaikuttaisi niin, että kivihiilen kilpailukyky lauhdesähkössä menisi ohi puuenergian.
Puun käyttöä heikentäisi myös parhaillaan EU:ssa hyväksyttävänä oleva esitys pienpuun energiatuesta (petu), joka korvaisi nykyiset kemeratuet eli energiapuun korjuutuen ja haketuen.
Oulun Energian laskelmien mukaan petu heikentäisi harvennusmetsien energiapuun nykyistä tukea keskimääräisellä korjuukohteella kolme euroa megawattitunnilta (MWh). Petua saisi vain 40 kuutiolle hehtaarilta, kun pohjoisessakin keskimääräinen korjuumäärä on 60 kuutiota.
Vanhala odottaa valtiolta myös varmaa tietoa siitä, että kemeratukea on saatavissa siihen asti, kunnes petu sen korvaa. Kemeratuet ovat olleet vuosia vähissä.
Oulun Energian mukaan voimalaitosten kannattavuus heikkenee jopa miljoonilla euroilla puuta ja turvetta käyttävissä voimaloissa.
”Puun ja turpeen tuotantokustannusten noustessa uusiutuvaa energiaa aletaan korvata hiilellä”, Vanhala epäilee.
Oulussa jäi viime syksynä lämpimän sään ja tuontisähkön vuoksi käyttämättä suuria määriä turvetta. Nyt kymmenen asteen pakkasilla laitos käy täysillä, mutta syksyisin ja keväisin voitaisiin tehdä merkittävästi lauhdesähköä kotimaisilla polttoaineilla, jos ne olisivat kilpailukykyisiä, Vanhala sanoo.
Kivihiili on Oulussa vain varalla eikä sitä käytetä hetkellisten hintamuutosten vuoksi.
Jyväskylän Energiassa halpa tuontisähkö on vähentänyt lauhdesähkön tuotantoa. Lämpöä ja sähköä tuotetaan uudessa Keljonlahdessa sekä Rauhalahden voimaloissa 3,5 terawattituntia eli niissä kuluu runsaat 3,5 miljoonaa irtokuutiota turvetta ja haketta, polttoainehankinnan päällikkö Ahti Weijo kertoo.
Määrästä noin kolmannes on puuta ja loput turvetta. Nyt puun osuus aiotaan nostaa 40 prosenttiin. Kivihiiltä ei Jyväskylässä käytetä, vaikka energiatukien muutosten pelätään nostavan puun ja turpeen hintaa.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
