Happikato vienyt elämänGotlannin syvänteistä
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merentutkimusalukset Aranda ja Muikku ovat palanneet elokuun tutkimusmatkoiltaan.
Matkoilla selvitettiin Suomenlahden, Itämeren pääaltaan, eteläisen Saaristomeren ja Pohjanlahden rehevöitymistä, pohjakerrosten happitilannetta sekä pohjaeläinyhdyskunnissa tapahtuneita muutoksia.
Itämeren pääaltaan syvänteiden happitilanne on viime vuodet pysynyt erittäin huonona varsinaisen Itämeren keskisillä ja pohjoisilla syvänteillä. Hapettomilla alueilla ei ole lainkaan pohjaeläimiä.
Suomenlahden syvänteissä tilanne on kuitenkin parantunut.
Ulkosaariston pohjan happitilanne on myös hyvä mutta rannikon tuntumassa sisäsaaristossa edelleen paikoin huono.
Selkä- ja Perämeren happitilanne on hyvä.
Useimmilla Syken havaintopaikoilla levän määrä on selkeästi laskenut vuoden 2005 tasosta. Erityisesti muutos näkyy itäisellä Suomenlahdella.
”Pietarin kaupunki on parantanut vedenpuhdistusta huomattavasti, mikä on vähentänyt ravinnekuormitusta. Vuonna 2004 vuotuiset päästöt vähentyivät 1 500 tonnilla”, Muikun matkanjohtaja Seppo Knuuttila Sykestä kertoo.
Tutkimusmatkat ovat osa Syken merikeskuksen Itämeren tilan pitkäaikaismuutostutkimusta, ja ne palvelevat myös Itämeren suojelukomission Helcomin yhteistä seurantaa.
Knuuttilan mukaan on mielenkiintoista seurata, miten Luoteis-Venäjän Kingiseppissä sijaitsevan Eurochemin lannoitetehtaan päästöjen kuriin saaminen vaikuttaa itäisen Suomenlahden tilaan.
Hän arvioi, että tulokset alkavat näkyä 3–5 vuoden päästä.
Tehdas päästi Lugajoen kautta Suomenlahteen yhtä paljon leville käyttökelpoista fosforia kuin koko Suomi yhteensä.
Eurochem kiisti aluksi tehtaan jätekipsivuoresta aiheutuneet päästöt mutta myönsi sen lopulta kesäkuussa.
”Toivottavasti vastaavanlaisia päästölähteitä ei löydy lisää”, paljastuksessa mukana ollut ja sittemmin venäläisten pidättämä Knuuttila huokaa.
Knuuttila ottaa myös kantaa Euroopan parlamentin tiistaina hyväksymään rikkidirektiiviin. Hän paheksuu suomalaismeppien ja teollisuuden kielteistä asennetta päästöjen vähentämisessä.
Vaikka rikki ei suoraan vaikuta Itämeren tilaan, laivojen polttoainevalinnoilla voidaan vähentää rikin lisäksi typen oksideista aiheutuvia haittoja.
”Jos laivat käyttäisivät polttoöljyn sijaan nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä, typpioksidipäästöt alenisivat 80 prosenttia. Se vähentäisi merkittävästi Itämeren rehevöitymistä.”
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
