Euroopan keskuspankin elvytysraha kääntää inflaation kasvuun
Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti eilen ostavansa valtioiden velkakirjoja 60 miljardilla eurolla kuussa.
”Keskuspankki jatkaa ostoja niin kauan, kunnes inflaatio kohenee kestävästi”, EKP:n pääjohtaja Mario Draghi sanoo.
Elvytyksen koko on odotettua suurempi. Ennakkotiedot kertoivat 50 miljardin euron kuukausielvytyksestä. Ostot jatkuvat Draghin mukaan vähintään syyskuulle 2016.
Markkinoilla päätöstä on odotettu jo pitkään.
”Päätös olisi pitänyt tehdä ajat sitten, kuten Yhdysvalloissa on tehty. Euroopassa rahapolitiikka on ollut kireää”, Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Janne Huovari sanoo.
Pahimpia jarruttajia on ollut Saksa.
”Se on saksalaista inflaation pelkoa. Ja siellä on huoli, että joku valtio ei maksa velkoja takaisin”, Huovari sanoo.
Velkakirjojen osto-ohjelman pitäisi tuoda Euroopan markkinoille rahaa 500–1 000 miljardia euroa, Huovari arvioi.
Velkakirjojen ostaminen eli uuden rahan luominen oli EKP:n ainoa jäljellä oleva keino kääntää inflaatio ja talous kasvuun.
Keskuspankin tavanomainen keino kääntää inflaatio nousuun on laskea korkoa. Se työkalu on jo käytetty, sillä korot ovat lähes nollassa.
”EKP työntää lainojen myyjille rahaa ja myyjät joutuvat miettimään, mitä rahoille tekevät. Toivottavasti ne päätyvät reaalitalouteen ja investointeihin, eikä nostamaan yritysten osakkeiden arvoja”, Huovari sanoo.
Juuri muuta keskuspankki ei voi tehdä. Loppu on valtioiden vastuulla. Valtiot voivat parantaa talouden rakennetta ja käynnistää julkisia investointeja.
Viime aikoina inflaatio on painunut nollaan ja rahoitusmarkkinoilla on ollut nihkeää. Molemmat näivettavat taloutta.
EKP:n tavoitteena on kahden prosentin inflaatio.
Päätös hyödyttää Suomen vientiteollisuutta, sillä euron odotetaan heikkenevän dollariin nähden.
Tosin euro on heikentynyt jo päätöstä odotellessa.
”Ihan viime vuoden loppupuolella euron arvo on laskenut kymmenen senttiä. Euro oli jo lähes 1,4 dollaria, mutta on laskenut jo 1,15 euroon”, Huovari kertoo.
Suomelle olisi hyvä, jos euro heikkenisi vielä lisää. Kauppalehden mukaan vienti todella hyötyisi, jos yksi euro maksaisi yhden dollarin.
Rahan työntäminen markkinoille eilen ei ole ainutlaatuinen teko EKP:ltä. Vuonna 2011 EKP antoi pankeille halpakorkoista lainaa. Silloin lainaa annettiin noin 1 000 miljardia.
”Sitten pankit alkoivat saada markkinoilta halvalla lainaa ja ne maksoivat velkaa pois. Se oli vähemmän joustavaa, eivätkä pankit halunneet olla keskuspankin apuohjelmassa mukana”, Huovari muistelee.
Rahaa on virrannut poispäin markkinoilta, joten osto-ohjelmaa tarvitaan jälleen.
EKP on ostanut myös muita kuin valtioiden velkakirjoja.
”Hyviä ei ollut kovin paljoa, joten se ei ollut tehokasta. Valtion velkakirjoja on paljon ja niitä on kaikilla mailla.”
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
