Robottilypsy vähentää viljelijöiden työturmia
Maataloudessa sattui viime vuonna suhteellisesti hieman enemmän työtapaturmia kuin palkansaajille keskimäärin.
Robottinavetat vähentävät karjanhoidon riskejä.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela laskee viljelijöille sattuneen viime vuonna 30 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti.
Palkansaajilla taajuus on 29,3 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti.
Työturvallisuusagronomi Erik Lindroos sanoo Melan lukua suuntaa antavaksi. Maataloudessa on mahdotonta laskea kaikkien vakuutettujen tekemiä työtunteja. Tilastokeskuksen tietoja käytettiin apuna arviossa.
”Luku antaa suuntaa ja suuruusluokkaa.”
Mela korvasi 3 561 viljelijöiden työtapaturmaa viime vuonna. Turmat vähenivät lukumääräisesti melkein 800 edellisvuodesta. Vielä vuonna 1994 viljelijöille sattui 14 000 korvattua turmaa.
Viljelijävakuutettujen lukumäärä vähenee. Työ koneellistuu, ja työmenetelmät kehittyvät.
Maatalouden tapaturma-alttius on selvästi alhaisempi kuin rakentamisessa ja teollisuudessa. Rakentamisessa sattui 63 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Rakentamisen luku viime vuonna oli 35.
Maataloustyön raskaus ja tapaturmavaara on arvioitu samantasoiseksi kuin rakentamisessa.
Maatalouslomittajilla ja maatalouden työsuhteisilla on yhtä suuri turman riski työssä kuin viljelijöillä.
Maatalouden työtapaturmista eniten eli 40 prosenttia sattuu karjanhoidossa. Vammat ovat yleensä lieviä. Niitä estettäisiin parantamalla valaistusta sekä hyvällä järjestyksellä ja työn suunnittelulla.
Suomessa rakennettiin yli tuhat robottinavettaa kymmenessä vuodessa.
Lypsytyössä päästiin samalla eroon monista raskaista töistä. Yli puolet navetoista on edelleen parsinavettoja.
Koneet ja laitteet kannattaa huoltaa kiireettömään aikaan ennen työhuippuja. Tällä estettäisiin monia haavereita. Liiallista kiirettä sekä juoksemista ja hyppelyä on syytä välttää sekä väsyneenä työskentelyä.
”Vakavimmat tapaturmat liittyvät koneiden ja laitteiden häiriöihin ja huoltoon”, Lindroos sanoo.
Läheltä piti -tilanteet kannattaa käydä läpi ja kirjata ylös, ennen kuin vakavaa sattuu. Riskit pitää selvittää ja arvioida sekä korjata.
Lindroos suosittaa työterveyshuoltoa avuksi. Viljelijöistä alle 40 prosenttia on liittynyt jäseneksi työterveyshuoltoon.
”Luvun soisi olevan paljon korkeampi.”
Melun ja pölyn vaaroja voidaan rajata eristämällä kone ja laite. Korvatulpilla ja hengityksensuojaimilla suojaudutaan lopuilta riskeiltä ja haitoilta.
Uuden työntekijän tai maatilan kausityövoiman opastamiseen kannattaa uhrata aikaa. Selkeä tehtävän antaminen on tärkeää. Työnantajan pitää varmistaa, että työntekijä ymmärsi ohjeet.
Juhani Viitala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
