Helsinki kaavailee miljoonan puukuutiometrin lämpölaitosta

Helenin prosessimestari Olli Salminen esitteli vuosihuollossa olevaa Salmisaaren voimalan turbiinia viime keskiviikkona. Kari salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Helen Oy (aiemmin Helsingin Energia) esitti kesäkuussa aiempaa halvemman vaihtoehdon Helsingin energiaratkaisuksi. Sen mukaan Vuosaareen tulisi suuri pelkkää lämpöä hakkeella tuottava biolämpölaitos.

Myöhemmin Hanasaaren hiilivoimalaitos voitaisiin sulkea ja rakentaa tilalle asuntoja.

Uusi suunnitelma esitettiin kahden jo aiemmin esitetyn vaihtoehdon lisäksi.

Niistä toisessa Vuosaareen rakennettaisiin suuri sähköä ja lämpöä tuottava monipolttosähkövoimala ja Hanasaaren hiililaitos suljettaisiin.

Toisessa, selvästi halvemmassa vaihtoehdossa olisi lisätty puun käyttöä Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksissa.

Kaikkien vaihtoehtojen avulla Helsingissä päästäisiin valtuuston asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan vuonna 2020 uusiutuvan osuus kaikesta polttoaineesta olisi vähintään 20 prosenttia ja kasvihuonekaasut vähenisivät 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Vuosaaren 400 megawatin monipolttosähkövoimala maksaisi yli 900 miljoonaa euroa. Se käyttäisi biopolttoainetta 2,2 terawattituntia.

Uuden suunnitelman mukainen 200–250 megawatin lämpölaitos tarvitsee biopolttoainetta 1,9 terawattituntia vuodessa, mikä on miljoona kiintokuutiota eli 2,5 miljoonaa irtokuutiota haketta vuodessa.

Lämpölaitoksen hakkeen tarve on 10–15 prosenttia pienempi verrattuna sähköä tuottavaan voimalaan, tuotantojohtaja Ari Laine Helenistä kertoo.

”Mikäli haketta ei saada luotettavasti kotimaasta, sijainti sataman vieressä mahdollistaa tuonnin ulkomailta”, Laine kertoo.

Helenistä on tulossa Suomen suurimpia biopolttoaineen energiakäyttäjä. Lähelle sitä pääsee Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n ja Fortumin rakenteilla oleva Naantalin voimalaitos, joka käyttää miljoona kiintokuutiota puuta.

Laineen mukaan hakkeen käyttö Vuosaaressa on ensisijainen vaihtoehto. Mikäli haketta ei saa luotettavasti, voitaisiin käyttää myös pellettiä ja kivihiiltä.

Helen käyttää Vapon pellettejä koepoltossa. Myöhemmin Hana- ja Salmisaaren voimaloissa pelletin osuus nostetaan 5–7 prosenttiin käytettävästä polttoaineesta.

Nykyisin Helsingin energia on fossiilisten tuontipolttoaineiden varassa, puolet sähköstä ja lämmöstä tehdään kaasulla ja toinen puoli kivihiilellä.

Salmisaaressa korvataan vanha 100 megawatin öljylämpölaitos jo ensi vuonna uudella, jossa käytetään puupellettiä. Sitä kuluu 45 000 tonnia vuodessa, joka vastaa noin 250 000 irtokuutiometriä haketta. Nykylaitos toimii vain huippuaikoina, mutta pellettilaitos muulloinkin.

Kaupungin tavoitteena on, että energia tuotettaisiin kokonaan ilman hiilipäästöjä vuonna 2050.

Helenin hallituksen uusimman suunnitelman mukaan Hanasaaren laitos voitaisiin 2020-luvulla lopettaa, jolloin kaupunki voisi muuttaa alueen asuntokäyttöön.

Suunnitelmassa otetaan huomioon uusi teknologia, esimerkiksi lämpöpumput ja geo- ja aurinkoenergia. Investoinnit tehdään vaiheittain.

Useiden analyysien mukaan sähkön tukkuhinta pysyy pitkään niin matalana, että investoinnit sähkön ja lämmön yhteistuotantoon eivät nyt kannata, Laine sanoo.

Helsingin linja poikkeaa esimerkiksi Tukholmasta, jossa Fortum rakentaa parhaillaan biomassaa käyttävää suurta lämpövoimalaa kivihiilivoimalan sijaan. Se tuottaa sähköä 130 megawattia ja lämpöä 280 megawattia. Biopolttoaineiden osuus nousee jo ensi vuonna 70 prosenttiin.

Jouko Kyytsönen

Avaa artikkelin PDF