Vakuutusyhtiöiden harteille sovitellaan vanhuksia ja tulvia
Lähi-Tapiola-ryhmän hallitusten puheenjohtajan Erkki Moisanderin mielestä pankki- ja vakuutusasiat pitäisi pystyä pitämään finanssitaloissa eri koreissa.
EU-raportti totesi muutama vuosi sitten, että Suomessa finanssialan asiakkaita sidotaan jossain määrin tavalla, jossa asiakkailla ei ole mahdollisuutta tehdä valintoja.
Moisander sanoo, että näin tapahtuu myös käytännössä. Konttoreissa kerrotaan, että lainaehtojen toteutuminen usein edellyttää, että myös vakuutuksia on siirrettävä samaan ryhmittymään.
”Jos luoton myöntämisen ehtona on vakuutusten siirtäminen, vakuutuksia ei usein uskalleta myöhemmin edes kilpailuttaa.”
Moisanderin mukaan läpinäkyvyys on koko finanssialan etu.
Valtio toivoo vakuutusyhtiöitä mukaan moneen. Satovahinkojen korvaamista työnnetään vakuutusyhtiöille, ja tänä vuonna valtio vetäytyy poikkeuksellisten tulvavahinkojen korvaamisesta. Lähi-Tapiolalla tulvavakuutus on ollut vuoden alusta.
Yhteiskunnasta nousee Moisanderin mukaan esiin myös muita piileviä tarpeita: esimerkiksi väestön ikääntymiseen vastaaminen.
Vapaaehtoinen vakuutus on tulossa apuun sosiaali-, terveys- ja hoivapalveluissa. Kehitys kulkee Moisanderin mukaan selvästi arvioitua nopeammin.
Lähi-Tapiola-ryhmä rakentaa parhaillaan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. Moisander uskoo, että liiketoiminta-alueella on kymmenen vuoden sisällä iso merkitys ryhmän kannattavuuteen ja maksutuloon.
OP-Pohjolalla on Helsingissä oma sairaala. Pohjola Vakuutuksen omistama, ortopediaan erikoistunut Omasairaala avautui vuoden alussa.
Lähi-Tapiola puolestaan haluaa toimia paikallisesti. Ryhmä pohtii malleja myös vähemmistöosakkaana pirkanmaalaisessa Pihlajalinna Oy:ssa.
Kyse on Moisanderin mukaan lisäturvasta, mutta tie vie kohti sosiaaliturvan täydentämistä. Vakuutussäästäminen on alkanut kiinnostaa.
Moisander on Lähi-Tapiola-ryhmässä kaksoisroolissa: hän on sekä yhtiöryhmän pääjohtaja että hallitusten puheenjohtaja. ”Ryhmätasolla roolit eivät mene niin helposti sekaisin, kun jokaisella yhtiöllä on tulosvastuulliset toimitusjohtajat.”
Lähi-Tapiolan yhtiöiden hallitukset ovat pääosin sisäisiä, eli jäsenet työskentelevät Lähi-Tapiola-ryhmässä.
Hyvä puoli on, että päätöksiä tekevät alan ammattilaiset. Moisanderin mukaan huono puoli on siinä, miten nopeasti muutoksiin kyetään reagoimaan.
”Ulkoinen hallitus kykenee paremmin luomaan paineita ja edellyttämään toimenpiteitä.”
Osuustoimintayritysten heikkous on Moisanderin mukaan siinä, että ne ovat ”isännättömiä taloja”.
”Operatiivinen johto ottaa vallan hyvin helposti.”
Lähi-Tapiolassa heikkoa omistajuutta on pyritty taklaamaan korostamalla hallintoneuvostojen ja yhteistyövaliokuntien roolia. ”Niistä tulee osin ulkopuolinen hallitus.”
Mitä viljelijä, metsänomistaja ja maatalousyrittäjä Lähi-Tapiola-ryhmälle merkitsee?
Juuria, vastaa Moisander. Yhteisöllisyys lähti rakentumaan, kun 1700-luvulla perustettiin Ruotsin kuninkaan määräyksestä paloapuyhdistyksiä.
”Olemme maatilojen ja metsänomistajien vakuutuksissa ylivoimainen markkinajohtaja. Olemme myös ainoita, jotka ovat järjestäneet liiketoiminnan näiden ympärille.”
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
