Riistakeskus: Ilveksellä ja karhulla kannanhoidollinen metsästys on vähentänyt konflikteja

Suomen riistakeskuksen mukaan Suomessa on aiemmin toteutettu kannanhoidollista metsästystä muun muassa karhulla. Metsästyksen todettiin vähentäneen konflikteja. Kuva: Markku Vuorikari

Luonto-Liiton järjestöpäällikön Sami Säynevirran mielestä suden kannanhoidollinen metsästys on hajottanut susilaumoja ja lisännyt siten susien ja ihmisten välisiä konflikteja.

Riistaviranomainen eli Suomen riistakeskus puolestaan kertoo, että esimerkiksi ilveksellä ja karhulla kannanhoidollinen metsästys on selkeästi vähentänyt näiden petojen aiheuttamia konflikteja.

"Kannanhoidollinen metsästys on luonut suurpetolajeille riista-arvoa ja lisännyt lajien hyväksyntää paikallisten keskuudessa", riistakeskuksen verkkoverkkosivuilla kerrotaan.

Suden tapaus on kuitenkin monimutkainen, toteaa riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.

"Susilauman hajoaminen on vaikea kysymys. Biologinen lähtökohta on se, että laumasta lähtee alkukesällä nuoria yksilöitä hakemaan uusia reviirejä."

Kannanhoidollinen metsästys oli tarkoitus kohdistaa juuri nuoriin susiin. Se, kuinka siinä onnistuttiin, on vielä selvitettävänä.

"Iänmäärityksiä odotetaan vielä."

Luonnonvarakeskus on Härkösen mukaan seurannut sellaisia susilaumoja, jotka olivat metsästyksen kohteena. Koko kaksivuotisen kannanhoidollisen metsästyskokeilun aikana on kerätty tietoa siitä, miten metsästys on vaikuttanut suden käyttäytymiseen, lauman elinvoimaisuuteen ja kansalaisten asenteisiin.

Näiden tutkimusten pohjalta saadaan vielä tänä syksynä uutta tietoa siitä, millaiset vaikutukset kannanhoidollisella metsästyksellä on ollut.

"Sen jälkeen on parempi sanoa, millaisia seuraukset ovat olleet", Härkönen toppuuttelee.

Selvitykset ovat pohjana päätökselle siitä, voidaanko ja halutaanko suden kannanhoidollista metsästystä jatkaa. Päätös tehdään maa- ja metsätalousministeriössä.

Euroopan unionin luontodirektiivi mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen, jos riistalajille on luotu hoitosuunnitelma, pyynti ei heikennä lajin suotuisan suojelutason saavuttamista eikä muuta tyydyttävää ratkaisua konfliktien ratkaisemiseksi ole.

"Kentällä odotetaan erittäin paljon, että kannanhoidollinen metsästys jatkuisi", Härkönen kertoo.

Jatkopäätösten aikataulu tuottaa kuitenkin osin hankaluuksia, sillä esimerkiksi susien laumamäärästä tarvitaan uusi arvio vielä tältä syksyltä. Määrien arviointi on vaikeaa sulan maan aikana, eikä lumien tuloon asti ole aikaa odottaa.

"Sen vuoksi toivomme, että kaikista havainnoista merkittäisiin tiedot suurpetohavaintojen tietojärjestelmään Tassuun."

MT:n juttu: Luonto-Liiton järjestöpäällikkö: Kannanhoidollinen metsästys lisää susien ja ihmisten välisiä konflikteja