huitu Sotaveteraanimme aktiivisina
Viime päivinä on oltu varsin huolestuneita iäkkäästä väestönosastamme. Heidän osuutensa on viime vuosikymmeninä näyttävästi kasvanut, kun keskimääräinen elinikä on pidentynyt ja sodanjälkeiset yli sadantuhannen suuruiset ikäluokat ovat tulleet eläkeikään.
Vanhuksista ja heidän huollostaan tuli meillä melkoinen budjettiriita, kun osa vaatii nimenomaan heidän laitoshoitonsa laajentamista ja hoitajiensa lukumäärän lisäämistä. Heidän mielestään on toteutettava järjestelmä, jonka mukaan puolikas hoitajaa toimii yhtä hoidettavaa kohti ympäri vuorokauden.
Toinen osapuoli taas edellyttää, että huomioon on ennen kaikkea otettava vanhusten omat mielipiteet. Enemmistö heistä toivoo, että he laitoshoidon asemasta saisivat elää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään tarpeellista apua saaden.
Kun vielä 1970-luvulla yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli vajaat kymmenen prosenttia, osuus on nyt on 18 prosenttia. Väestöennusteen mukaan se nousee vuoteen 2025 mennessä 25 prosenttiin. Lukumääränsä arvioidaan olevan silloin yli 1,3 miljoonaa, kun muiden ikäryhmien osuus hienokseltaan vähenee.
Julkisuudessa ovat korostuneet iäkkäiden, hoivaa tarvitsevien kansalaisten ongelmat. On aiheellista, että yhteiskunta heidän osuutensa ja asemansa ottaa huomioon.
Toisaalta vaikuttavat yhteiskunnassa meillä korkean iän jo saavuttaneet mutta edelleen aktiiveina toimivat kansalaiset.
Osuvan ja myönteisen esimerkin tarjoaa Suomen Sotaveteraaniliiton äänenkannattaja Sotaveteraani-lehti. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyen se raportoi yli 43 000 sotaveteraanin sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä yhteistoimista ja yhteiskunnan antamasta tuesta. Lehti on aiheellista ja tarpeellista luettavaa myös meille muille tämän päivän suomalaisille.
Liitto sopii yhteisistä projekteista, järjestää kunto- ja virkistysviikkoja ja erilaisia tilaisuuksia jäsenistölleen. Yhteisistä kirkkopäivistä, hengellisistä iltapäivistä, isänmaallisista juhlista ja oman sotaveteraaniosaston määrävuotisjuhlista tiedotetaan.
Kiintoisaa on lukea lehden uusimmasta numerosta kuvausta myös siitä, miten presidentti Sauli Niinistö noudatti edeltäjiensä tapaa ja kutsui elokuussa pääkaupungin ja Varsinais-Suomen sotaveteraaneja lentopallotilaisuuteen Kultarantaan. Samalla käy selville, että liiton 93-vuotias jäsen Jaakko Estola, pelaajien vanhin, esitti tällöin presidentille osallistujien kiitokset.
Veteraanijäsenten korkea ikä näkyy myös lehden julkaisemissa onnitteluartikkeleissa, jotka kohdistuvat varsinkin 85-vuotiaisiin mutta joskus jopa sata vuotta täyttäviin.
Tällä kertaa uusimman lehden erikoisartikkeli osoitti huomiota 87-vuotiaalle sotaveteraanillemme Yrjö Louhelle, joka oli kolmen eri sodan aseellinen sotilas Lapin sotaa myöten. Talvisodan aikana hän 14-vuotiaana sotilaspoikana pääsi kotirintamalla aseellisena vartiointitehtäviin.
Viime toukokuussa hänestä tuli oikeustieteen tohtori Turun yliopistossa ja oli oloissamme siten toinen tämänikäisenä väitellyt suomalainen.
Jalasjärveläissyntyinen tohtori Louhi teki pitkän työuran osuusmeijerijärjestössä Maitokunnan konttoripäällikkönä Vihdissä ja Osuuskunta Maitojalosteen talousjohtajana Seinäjoella. Siirryttyään eläkkeelle 1994 hän perusti vielä oman tilitoimiston ja johti sitä, kunnes hän aloitti väitöskirjatyönsä, joka vei viisi vuotta.
Nimenä tutkimuksellaan on ”Suomalainen meijeri”. Alaotsikko kertoo kyseessä olevan ”kauppaoikeudellisen tutkimuksen lainsäädännön kehityksestä osuuskunta- ja osakeyhtiömuotoisessa suomalaisessa meijeritoiminnassa”. Väitöskirjassa aiheita oli kaksi, toisaalta meijeritoimintamme kehitys, toisaalta alan lainsäädäntö sekä näiden keskinäinen vuorovaikutus.
Osuuskuntalain ja osakeyhtiölain muutokset ovat Yrjö Louhen mukaan vaikuttaneet suuresti osuusmeijereitä viime vuosina kohdanneisiin muutoksiin. Kilpailulainsäädäntö aiheutti sen, että osuusmeijerit ja Valio joutuivat markkinoinnissaan suuriin muutoksiin. Valiosta tuli osakeyhtiö 1992. Osakkeenomistajien enemmistönä ovat nyt Valio Oy:n yhteisömeijerit. Väittelijä toteaa merkittävästi, että osuustoiminta ei kuitenkaan ole yhteisömuotona häviämässä.
Kiintoisa ja monitahoinen on ikääntynyt väestönosamme. Sotaveteraaniemme oma järjestö ylläpitää kiitettävästi jäsenistönsä yhteisyyttä ja toverihenkeä. Niitä ylläpitävät jopa tämän liiton välittämät sotaveteraanitunnuksin varustetut myyntiesineetkin Suomen pienoislippuja, muistomitaleita, jopa omia sotaveteraanikalentereita myöten.
Muuan asia nyt askarruttaa. On aihetta nostaa rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahoja parhaillaan käsiteltävänä olevassa valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa. Kyseessä lie nyt muuan viimeisistä muutoskerroista?
Nuorimmat sotaveteraanimme ovat 85-vuotiaita!
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
