Metsästysajoissa saa käyttää järkeä
Maaseudun Tulevaisuuden lukija Pekka Kinnunen Ilomantsista otti toimitukseen yhteyttä ja ihmetteli usean riistalajin metsästysaikoja, jotka sotivat sitä periaatetta vastaan, ettei lisääntymisaikaa saa häiritä.
Metsästysajoista osan määrittelee maa- ja metsätalousministeriön asetus. Riistakeskuksen johtaja Reijo Orava suostui kuitenkin kommentoimaan Kinnusen esille nostamia asioita.
Kinnunen: ”Sepelkyyhkyn metsästys alkaa 10. elokuuta. Luonnonsuojelijat sekä riistaviranomaiset kehottavat aluksi ampumaan vain nuoria lintuja, jotteivät silloin vielä pesissä mahdollisesti ruokittavina olevat poikaset jäisi riutumaan.
Kun sekä nuoret että vanhat linnut ovat vaikeasti erotettavissa, ammutaan vielä pesissä olevien poikasten emoja. Sen takia olisi tarkoituksenmukaista siirtää aloitusta samanaikaiseksi vesilintujen metsästyksen kanssa, 20. elokuuta.”
Orava: ”Suositus kuuluu, että parveutuneita lintuja pitäisi metsästää. Linnut muuttavat nopeasti. Jos aloitusta siirretään, metsästysmahdollisuus saattaa mennä ohi.”
Kinnunen: ”Maa- ja metsätalousministeriö on muuttanut hirvenmetsästyksen alun lokakuun puolivälistä syyskuun viimeiseksi viikonlopuksi. Hirven kiima alkaa syyskuussa ja jatkuu ainakin joinakin syksyinä lokakuun puolelle. Jahti aloitetaan siis kesken lisääntymistapahtumaa.”
Orava: ”Tämä on validi aihe. Kiima-aika on herättänyt paljon keskustelua. Pohjois-Lapissa pidetään tauko hirven kiima-aikana. Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka olisi luvallista metsästää hirveä sen kiima-aikana, silloin ei ole pakko metsästää. Aina voi puhua esimerkiksi omaa hirviporukkaansa aloittamaan metsästyksen myöhemmin ja moni näin tekeekin.
Ruuhkaisilla alueilla liikenneriskit vähenevät, kun hirviä kaadetaan heti jahtikauden alussa.”
Kinnunen: ”Kevättalvella sallittiin pitkästä aikaa susien kannanhoidollinen metsästys, jota aiotaan jatkaa tulevaisuudessakin. Ajankohta valittiin kuitenkin väärin, sillä se ajoittui susien kiima-ajaksi.
Tällainen asiaintila antoi suden suojelijoille ja eläinaktivisteille mainion mahdollisuuden valitusten tekoon, ja niitä tehtiinkin rutkasti. Perustelut olivat oikeudenmukaiset.”
Orava: ”Se on totta. Tänä vuonna hoitosuunnitelma valmistui myöhään. Kanta oli runsastunut ja oli poikkeustilanne, joten oli pakko toimia.
Tarkoitus on, että kanta-arvio muodostetaan syksyllä ja että kannanhoidollinen metsästys aloitettaisiin ainakin kuukautta aikaisemmin kuin tänä vuonna.”
Kinnunen: ”Elellessäni salomailla huomasin aikoinaan, että majava synnytti jo toukokuun viimeisinä päivinä. Emon oli siirrettävä jälkeläisensä pois pesästä, johon nousi vettä. Siihen aikaan loppui majavan metsästys 10. päivänä toukokuuta, mutta rauhoituksen alkua siirrettiin toukokuun alkuun.
Nyt kun jäät sulavat entistä aikaisemmin, olisi syytä siirtää rauhoituksen alkua huhtikuun puoliväliin.”
Orava: ”Mielestäni on hyvä kompromissi, että huhtikuu on majavanmetsästysaikaa, jotta lajia on ylipäänsä mahdollista metsästää.”
Loppukaneettina Orava toteaa, että väljät ajat mahdollistavat metsästyksessä järkevän toiminnan. Kaikkea ei haluta kontrolloida metsästyslailla. Järjen käyttö on sallittua.
Riistanhoitoyhdistykset voivat tehdä aloitteita metsästysajoista alueellisille riistaneuvostoille.
Suvi Niemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
