vierasyliö Seniori- ja hoivamaatila voi ollatulevaisuuden uusi asumismuoto

Miltä kuulostaa seniorien vuokra-asuminen maatilalla? Minusta se kuulostaa uudelta.

Seniorinäkökulmasta maatilalla asuminen vastaa yhteisöllisten asumismuotojen

kysynnän kasvuun. Lisäksi

moni haluaa ikääntyä luonnon lähellä nauttien maaseudun rauhasta ja luonnon tervehdyttävästä vaikutuksesta.

Maaseutuun liitetty yhteisöllisyys niin ikään lisää maaseudun vetoa. Yhteisöllisessä asumisessa toteutuu arjen

pikkuaskareissa auttaminen

sekä turvallisuus – kun ollaan sopivasti kiinnostuneita toisten tekemisistä.

Mutta entäpä tarjontapuoli?

Yritysnäkökulmasta katsoen

viljelijöille aukeaisi lisäelinkeino. He voisivat hyödyntää olemassa

olevaa maatilan rakennuskantaa senioriasumiseen ja tukipalveluita tarjoavaan toimintaan

aina hoivamaatalouteen asti. Toiminta voisikin sopia monialaiselle maatilalle yhdeksi

sivuelinkeinoksi tai maatilamatkailuyrittäjälle.

Yhteisöllinen maatila voi

tarjota senioriasumiseen

vuokra-asuntoja tai rakentaa ”kylän” senioriasukkaille,

jossa jokaisella on oma omistusasunto. Maatilan liiketoimintaan voisi kuulua esimerkiksi kiinteistönhuoltoon, harrastukseen, ateriapalveluihin ja huolenpitoon liittyvät palvelut.

Kokopäiväistä maatilataloutta

harjoittavalta yrittäjäparilta tuskin löytyy aikaa ja energiaa vuokralaismyllyn pyöritykseen. Esteenä voi myös olla halu

säilyttää oma yksityisyys ja

rauha, tai tilalla ei ole sopivaa rakennuskantaa.

Onko pullonkaula kysynnässä? Meitä on moneksi. Toinen

haluaa ikääntyä keskustassa moninaisten palvelujen ja ajanvietteiden keskellä, toinen taas kaipaa maaseudulle, luonnon helmaan, metsän syliin.

Asumisen uudelleenjärjestelyt ovat ajankohtaisia viimeistään eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Silloin pohditaan vanhuuden asuinympäristön laatua,

virikkeellistä elämää, turvallisuutta sekä hoivan ja hoidon saantia.

Maatilalle ja maallemuuton suosiota on selvitetty. Sinikka Sahramaa on tutkinut seniorien maatilalla asumista ammattikorkeakoulutyössään. Kyselyyn vastanneista 97 prosenttia suhtautui myönteisesti maatilalla tarjottavaan senioriasumiseen, 12 prosenttia ilmoitti haluavansa itse asua seniorina yhteisöllisellä maatilalla.

Sitran Maamerkit barometrin perusteella 12 prosenttia aikoo muuttaa lähitulevaisuudessa nykyistä maaseutumaisempaan ympäristöön.

Maallemuutto saattaa houkutella myös suuria ikäluokkia,

jotka ovat viettäneet lapsuuden maatilalla. Maatilalla tai maaseudulla asuminen on joidenkin toiveissa myös hyvin iäkkäänä, ja erityisesti niillä, jotka ovat ikänsä asuneet maaseudulla.

Tätä mahdollisuutta ei usein ole, vaan palvelutarpeen

kasvaessa edessä on muutto kaupunkiin pois tutusta arjen ympäristöstä. Monelle maaseudulla asuvalle muutto

kaupunkiin tuntuu kuitenkin mahdottomalta ajatukselta.

Iäkkäiden maatilalla asumiseen on monia muotoja.

Voidaan elää maatilarakennuksessa tai omassa mökissä vuokralaisena tai omistusasunnossa. Asuminen voi olla

tavallista arkea eikä siihen

tarvitse kuulua hoitosuhdetta. Iäkkäiden perhehoito maatilalla

on yksi esimerkki hoivan ja huolenpidon sisältämästä

asumismuodosta.

Maatilalla asuminen ei

sovi kaikille, eikä se missään tapauksessa korvaa julkisen sektorin turvaamaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Joka tapauksessa, maatilalla asuminen

rikastuttaa iäkkäiden asumisen vaihtoehtoja.

Iäkkäiden määrä kasvaa

Suomessa ja samalla kasvaa

tarve oman kodin ja laitoshoidon välimaastoon sijoittuville kodinomaisille asumismuodoille.

Usein yksinäisyydestä ja

peloista johtuvat vaivat

unohtuvat, kun on mielekästä tekemistä ja seuraa.

Haluankin nostaa esille ja mietittäväksi tarjonnan ja

kysynnän pullonkauloja.

Onko niin, että tulijoita

maatilalle olisi, mutta ei ole sopivia asuntoja? Vai onko

pikemminkin niin, että kysynnän puuttuessa tarjontakaan ei ole kehittynyt?

Joskus toiminnan pullonkaulana on tiedon ja hyvien

esimerkkien puute. ”On helppoa

sanoa olevansa asiasta kiinnostunut. Lopulliset ratkaisut edellyttävät mahdollisuuden voida tutustua nykyaikaisiin malleihin. Suomessa ongelmana on hyvien esimerkkien ja

käytännön kokeilujen puute, Euroopassa on edetty tällä

saralla ja tulokset ovat kannustavia”, Sahramaa toteaa.

Onko sinulla kokemuksia

senioriasumisen malleista maaseudulla?

MTK ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Hyvinvointipalvelut teemaryhmä etsivät käytännön esimerkkejä maatilojen yhteydessä tapahtuvasta senioriasumisesta (poislukien perhehoito), yhteisömaatiloista ja ”mummonmökkikylistä”.

Tiedot pyydetään osoitteeseen senioriasuminen@gmail.com

KATJA ILMARINEN

Kirjoittaja on erityisasiantuntija

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Hyvinvointipalvelujen

teemaryhmässä.

Avaa artikkelin PDF