Suurpalot maatiloilla vähenivät viime vuonna
Maatalousyrittäjien ammattitaito näyttää lisääntyneen, sillä isot tulipalot ovat vähentyneet. Sähkölaitteita kunnostetaan ja turvatarkastuksia tehdään.
Viime vuonna maatiloilla sattui 20 suurpaloa, kun niitä edellisvuonna oli 27 kappaletta. Suurpaloksi luokitetaan yli 200 000 euron vahingot.
Kokonaisvahingot eivät kuitenkaan ole vähentyneet tasatahtia määrän kanssa. Vakuutusyhtiöt ovat tähän mennessä korvanneet 10,2 miljoonaa euroa viime vuoden suurpaloja.
”Kahdessa suurimmassa palossa vahingot olivat reilusti yli miljoona euroa”, johtava asiantuntija Petri Mero Finanssialan keskusliitosta FK:sta laskee.
FK:ssa kerättiin eri vakuutusyhtiöistä tietoja maatilojen suurpaloista. Vuoden 2013 korvaukset nousivat 11,4 miljoonaan.
Suurvahingot tilastoidaan tarkasti.
”Yhtiöt määrittävät pitkälti suurpalojen perusteella vakuutusmaksun hintaa.”
Mero arvioi suurvahinkojen muodostavan puolet kaikista maatilojen palovahingoista vuosittain. Viime vuoden kokonaissumma lähentelee jo 20:tä miljoonaa euroa.
Pohjola korvasi kaksi suurpaloa viime vuonna. Vuonna 2013 niitä oli yksi enemmän. Viime vuosikymmenellä OP-yhtiön luku oli selvästi suurempi.
”Pienet tulipalot ovat lisääntyneet”, asiakkuuspäällikkö Teppo Pöllänen Pohjolasta kuitenkin huolestuu.
Pohjola on lisännyt maatiloilla turvatarkastuksia. Ne keskittyvät suurille maatiloille, joissa vahingot voivat olla isoja. Pöllänen lupaa tehostusta muilla maatiloilla.
Samaa sanoo Lähi-Tapiolasta riskipäällikkö Juhani Savolainen. Sähkötarkastuksia yhtiö aikoo laajentaa. Nyt niitä tehdään lähinnä suurtiloilla.
”Paloriskiä on saatu pienennettyä näissä kohteissa.”
Lähi-Tapiola korvasi viime vuonna suurpaloja edellisvuosien tahtiin. Nyt alkuvuonna niitä sattui 11 kappaletta maan suurimmalle maatilavakuuttajalle.
Kolmasosassa Lähi-Tapiolan alkuvuoden tapauksista tuli tuhosi asuinrakennuksia. Vanhoja tuotantorakennuksia, varastoja, konekorjaamo ja lämpökeskuksia paloi.
”Miljoonavahinkoja ei alkuvuodelle sattunut”, Lähi-Tapiolan Savolainen sanoo.
FK:n Petri Mero pitää hyvänä keinona lämpökameroita turvakäynneillä. Niillä pystytään kuvaamaan laitteistojen kuntoa ja huonoja asennuksia ja niin sanottuja löysiä liitoksia havaitaan.
Finanssiala edesauttoi erityisen sähkölaitteistojen lämpökuvaajan tutkinnon syntyä. Tutkinnon on suorittanut 150 alan ammattilaista, ja osalla tutkinnon suoritus on vielä kesken.
Koko maassa päteviä lämpökameran käsittelijöitä on noin 30 yrityksessä. Näitä yrityksiä on harvakseltaan eri puolilla maata, joten sertifikaatit kannattaa tarkistaa.
”Kuka tahansa voi ostaa lämpökameran”, Mero huomauttaa.
Meroa ilahduttaa viljelijöiden lisääntynyt tietoisuus maatilan tulipalojen ja muun toiminnan riskeistä. Ammattimainen ote on hänestä maatiloilla lisääntynyt.
Juhani Viitala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
