”Markkinointimaksusta voi luopua, jos hinta alenee”
”Kulusäästöillä ei tulevaisuutta rakenneta. Pitkällä tähtäimellä tarvitaan uusia innovaatioita”, sanoo Taavi Heikkilä. S-ryhmä haluaakin mukaan start-upeja.Ruuan verkkokauppaa on S-ryhmässä kokeiltu Kuopion, Oulun ja Helsingin osuuskaupoissa. Tänä vuonna se alkaa Tampereella ja Lahdessa. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoSarjassa haastatellaan yritysten
toimitusjohtajia.
Markkinointimaksusta tavarantoimittajalta kaupalle voisi luopua. Silloin kuitenkin kaupan maksaman hinnan olisi oltava edullisempi, sanoo Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan pääjohtaja Taavi Heikkilä.
”Kun neuvotellaan teollisuuden tai tuottajan kanssa, meitä kiinnostaa kokonaisehto, millä kauppa tehdään. Markkinointituki on yksi elementti. Meille on ihan sama, onko se erillisellä nimellä vai osana kokonaisehtoa.”
”Näyttää olevan liiketapa, että monella toimittajalla on markkinointimaksu. Luonnollisesti, kun kuluttajan etua yritetään ajaa, mekin otamme saman kannan siihen.”
Heikkilän mukaan tavarantoimittajat haluavat markkinointimaksun. ”He haluavat markkinointia suunnattavan omiin tuotteisiinsa.”
Heikkilä toivoo, että tuottajien ja kaupan suhde paranee.
Hän muistuttaa, että S-ryhmässä valtaosa ruuan määrästä neuvotellaan teollisuuden kanssa.
”Meille kotimaisuus on kovasti tärkeä arvo. Olemme olleet jossain määrin huolissamme suomalaisten tuottajien pärjäämisestä. Haluamme omalta osaltamme yrittää tukea sitä.”
Heikkilän mukaan S-ryhmä tuo esiin suomalaisten tuotteiden laatua, sikäli kun asiakkaat niin haluavat.
Heikkilän mukaan SOK haluaa edistää lähiruokaa, pienten paikkakuntien elinvoimaa ja lähiruuan mahdollisuutta päästä kaupan valikoimiin.
Heikkilän mukaan se ei aina onnistu pientuottajan kilpailukyvyn tai tuotteen heikon saatavuuuden takia. ”Hylly ei saa olla tyhjä.”
Uutta kilpailulakia luettiin S-ryhmässä aluksi niin, ettei kotimaisesta tuotteesta voi maksaa korkeampaa hintaa.
Kilpailuviraston mukaan kotimainen tuote on laadultaan riittävän erilainen, joten siitä voi maksaa korkeamman hinnan.
”Näin se on tulkittu ja ymmärretty ja toimittukin.”
Heikkilän mukaan S-ryhmällä on myynnissä enemmän suomalaisia tuotteita kuin suomalaisissa kaupoissa keskimäärin.
”Meillä 93 prosenttia kauppojen lihasta on kotimaista, se on selvästi enemmän kuin keskimäärin. Maito on tietysti sataprosenttisesti kotimaista tänä päivänä.”
Heikkilän mukaan S-ryhmän ruuista 75 prosenttia on tehty kotimaassa. 50 prosentissa ruuista raaka-aineet ovat Suomesta.
K-ryhmän ruuista suomalaisia tuotteita on arviolta yli 80 prosenttia. Raaka-aineiden kotimaisuudesta K-ryhmä ei osaa kertoa.
Lidlin valikoiman kotimaisuusaste vaihtelee sesongeittain 25 ja 40 prosentin välillä. Raaka-aineiden kotimaisuudesta myöskään Lidl ei osaa kertoa.
”Kotimaisen osuus on kasvamaan päin Kotimaista-sarjan myötä”, Heikkilä sanoo.
Kotimaista-sarjassa on 70 tuotetta, ja niitä tulee satoja lisää. Esimerkiksi Rainbow-merkin kotimaiset tuotteet siirtyvät sarjaan. Suurimmat tuotealueet ovat nyt maito ja jauheliha.
Maaliskuussa kauppoihin tullut Kotimaista-tuotesarja on Heikkilän mukaan otettu hyvin vastaan – tilausta näyttää olleen.
Toisaalta varovainen kuluttaja katsoo hintaa ja valitsee kaupan omia halvempia merkkejä. Rainbow on edullisempi kuin A-brändi, X-tra on vielä selkeästi edullisempi.
Ostovoima kehittyy heikosti myös ensi vuonna. Heikkilä uskoo kaupan omien merkkien osuuden myynnistä kasvavan.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan kauppa on kasvattanut elintarvikeketjussa osuuttaan lihatuotteiden kuluttajahinnoista.
Heikkilän mukaan tätä selittää eniten kaupan omien merkkien osuuksien ja tuotannon kasvu. ”Teemme omien merkkien osalta koko putken laadunvalvontoineen, pakkauksineen ja logistiikkoineen.”
”Kaupan katteet eivät ole kasvaneet, päinvastoin, suhteellinen kannattavuus on kaupassa koko ajan heikentynyt.”
”Uskallamme väittää, että emme ole ottaneet isompaa voittoa arvoketjussa muihin toimijoihin nähden. Välistä ei ole vedetty enempää, vaan olemme ottaneet isomman roolin arvoketjussa.”
Miten tuottajat sitten saisivat tuotteistaan paremman hinnan?
Heikkilän mukaan erilaistuminen on yksi tie. ”Hintaa pystyy perustelemaan erilaisuudella. Toisaalta perusmassaakin tarvitaan.”
Heikkilä tiputtaisi ruuan arvonlisäveroa rajusti. ”Se on lähes kolminkertainen vanhaan EU-alueeseen verrattuna. Meillä 14, muualla 5,5 prosenttia.”
Arvonlisäveroa edes yhdellä prosenttiyksiköllä laskemalla saataisiin sata miljoonaa euroa lisää ostovoimaa. Se laittaisi kotimaan pyörät pyörimään.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
