Pääministeri Sanna Marin virittää keskustelua: Väistyykö valtion kehysbudjetointi, jos investointi rahoitetaan ilmastovelalla

Koulutus ja ilmastoinvestoinnit on esitetty keskustelussa jätettäväksi velkaantumisen ja budjettikurin ulkopuolelle. Pääministeri Sanna Marin on avannut aiheesta keskustelua eduskunnassa. Kuva: Sanne Katainen

EU-jäsenvaltiot joutuvat syksyn mittaan ottamaan kantaa EU:n nykyisiin talouskurisääntöjen rajoihin ja perusteisiin. Valtion velan enintään 60 prosentin suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta ei ole pitänyt. Koronapandemian talousvaikutusten lieventämiseksi enintään kolmen prosentin budjettialijäämästä luovuttiin.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on esittänyt toiveen valtion nykyisen kehysbudjetoinnin uusimisesta siten, että se mahdollistaisi mittavien investointien tekemisen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

Julkisten ilmastoinvestointien jättäminen valtion velkaantumisen ulkopuolelle on kysymys, johon muutkin jäsenvaltiot joutuvat ottamaan kantaa. EU-komissiolta odotetaan toimia, kun vakaus- ja kasvusopimus eivät tuoneetkaan vakautta tai kasvua.

Kuka jatkossa saa määrittää, mikä investointi rahoitetaan ilmastovelalla? Velkasääntö herättää kiivasta keskustelua Euroopan Unionin jäsenmaissa.

Lue linkistä Maaseudun Tulevaisuuden artikkeli EU:n talouskuri vuotaa mutta vanhaan ei ole paluuta maanantailta 11. lokakuuta 2021, joka käsitteli keskustelua valtion velasta, EU:n talouskurisääntöjen uudistamista ja miten ilmastoinvestointeja jatkossa mahdollisesti käsitellään valtiontaloudessa.

Lue aiheesta: EU:n talouskuri vuotaa mutta vanhaan ei ole paluuta