Katso kartasta, tarvitsetko punkkirokotteen – puutiaisaivokuume havaitaan vuosittain alle sadalla suomalaisella

Niina Raistakka piipahti Espoossa Punkkibussissa hankkimassa rokotteen 5-vuotiaalle Emilia-tyttärelleen. Punkkirokotteen ottaminen oli ollut mielessä jo useampana vuonna, mutta tänä keväänä Emilialta löytynyt punkki sinetöi päätöksen. Rokotteen pisti sairaanhoitaja Katja Peiponen. Kuva: Sanne Katainen

Kuva: Jukka Pasonen

Punkkirokote suojaa puutiaisten levittämältä puutiaisaivotulehdukselta, jota ilmenee Suomessa vain tietyillä riskialueilla.

Viime vuonna laboratoriot ilmoittivat tartuntatautirekisteriin 69 puutiaisaivokuumetapausta. Määrä on hieman pienempi kuin vuotta aiemmin, jolloin ilmoituksia tehtiin 79.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan TBE-rokote on tarpeen vain henkilöille, jotka oleilevat ja liikkuvat kesäaikaan luonnossa puutiaisaivotulehduksen riskialueilla vähintään neljä viikkoa.

Riskialue määritellään siten, että puutiaisaivotulehdukseen on sairastunut 1–5 henkilöä per 100 000 asukasta kahtena peräkkäisenä vuonna tai vähintään kaksi henkilöä yhtenä vuonna.

Punkkirokotteen saa ilmaiseksi kansallisen rokotusohjelman kautta henkilöt, joiden kotikunta tai kesäasunto sijaitsee seuraavissa paikoissa: Ahvenanmaa, Kemin eteläiset kaupunginosat, Simo, Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti, Raahen edustalla Preiskarin saari, Parainen, Lohjanjärven saaristo, Kustavi.

Muualla asuvat ja oleskelevat maksavat punkkirokotuksen itse. Myös puolustusvoimat ja työnantajat maksavat väelleen punkkirokotuksia.

Riskialueilla kiertävässä Punkkibussissa rokote maksaa noin 50 euroa. Punkkibussissa työskentelevän sairaanhoitajan Katja Peiposen mukaan asiakasmäärä on tänä keväänä ollut vastaava kuin edellisvuonna.

TBE-virus tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä jo pureman alkuvaiheessa. Myös punkkien nymfit ja toukat voivat levittää virusta. Niiden puremaa ei yleensä havaita.

Baltian maissa ja Keski-Euroopassa tartuntoja on kuvattu tapahtuneen myös pastöroimattoman maidon välityksellä.

Puutiaisaivotulehduksen oireita ilmenee vain 10‒30 prosentilla tartunnan saaneista. Aika puremasta ensimmäisiin oireisiin voi vaihdella 4‒28 vuorokauden välillä. Yleensä noin viikon kuluttua puremasta potilaalla on kuumeilua, pahaa oloa ja sairauden tunnetta. Vaihe kestää yleensä noin 4‒7 päivää. Valtaosa infektioista päättyy tähän.

Noin 3–21 vuorokauden kuumeettoman jakson jälkeen 20‒30 prosenttia sairastuneista saa varsinaisen aivotulehduksen. Sen oireita ovat kuume, päänsärky, niskajäykkyys, valonarkuus, pahoinvointi sekä mahdolliset neurologiset oireet, kuten tajunnanhäiriöt, kouristukset tai halvausoireet.

Suurelle osalle varsinaiseen aivokuumeeseen sairastuneista jää pitkäkestoisia ja 2–10 prosentille jopa pysyviä keskushermosto-oireita.

Kuolleisuus puutiaisaivotulehdukseen on hyvin pieni, alle prosentti tautiin sairastuneista.

Punkkirokote ehkäisee noin yhdeksän aivotulehdustapausta kymmenestä.

Punkeilta voi parhaiten suojautua pukeutumalla pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin sekä käyttämällä puutiaiskarkotteita paljailla ihoalueilla.

Perinteinen punkkisyyni kerran vuorokaudessa ei auta puutiaisaivotulehduksen ehkäisyssä, mutta se on tarpeen borrelioositartunnan estämisessä.

Vaihtelevaoireinen borrelioosi on puutiaisaivokuumetta yleisempi sairaus, jota vastaan punkkirokote ei suojaa.

Duodecimin terveyskirjaston mukaan noin viidesosa puutiaisista kantaa borreliabakteeria.

Jos puutiaisen puremakohtaan tulee noin viikon–parin kuluessa laajentuva, yli viiden senttimetrin läpimittainen punoitus tai rengas, on antibioottihoito borrelioosia vastaan tarpeen.

Katso tästä THL:n kartta puutiaisaivokuumeen riskialueista.