Presidentti Niinistö tv-puheessaan: Mauno Koivisto osaltaan mahdollisti Suomen vakauden

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Mauno Koivisto oli luonteeltaan vakaa ja harkitseva. Kuvassa presidentti Koivisto vuonna 2003. LEHTIKUVA / Pekka Sakki 

Televisiopuheessaan Ylellä presidentti Sauli Niinistö sanoi, että presidentti Mauno Koiviston työ osaltaan mahdollisti sen, että Suomi on itsenäisyyden juhlavuotenaan maailman vakain maa.

"Suru sydämissämme me tunnemme syvää kiitollisuutta Mauno Koivistolle pitkästä ja vaikuttavasta elämäntyöstä Suomen hyväksi", Niinistö totesi.

Niinistön mukaan Koiviston työ muovasi suomalaista demokratiaa. Hän sanoi, että Koiviston ulkopoliittista linjaa ohjasi pyrkimys hyviin naapurussuhteisiin.

"Rauhanomaisen tien etsiminen oli Mauno Koiviston ulkopoliittisen toiminnan punainen lanka niin naapurisuhteissa kuin laajemminkin kansainvälisissä kysymyksissä. Se viitoitti myös hänen toimintaansa kylmän sodan päättyessä, jolloin Suomi nopeasti ja määrätietoisesti haki itselleen uuden paikan integroituvassa Euroopassa", Niinistö sanoi.

Niinistö toisti puheessaan toteamuksen siitä, että Koiviston mukana Suomen poliittisesta elämästä poistui lopullisesti sukupolvi, joka osallistui sotiin ja niiden jälkeiseen jälleenrakennukseen.

Niinistö kuvailee Koivistoa luonteeltaan vakaaksi ja harkitsevaksi. Niinistön mukaan Koivistolta jää suomalaiseen keskusteluun käsite fundeeraamisesta, Koivistolle pohdiskelu oli tapa varmistua siitä, että asioita tehtiin johdonmukaisesti.

"Koivisto oli hyvin taidokas puhuja sekä kirjoittaja. Hänellä oli taito jättää teksteihinsä persoonallinen leima. Ajatusten ja sanojen kulku antoi pohdittavaa, ja hän säilytti omaperäisyytensä sekä vahvan kyvyn itsenäiseen ajatteluun."

Lukeneisuudellaan ja johdonmukaisuudellaan Koivisto saavutti myös kansainvälisten keskustelukumppaneiden arvostuksen, Niinistö arvioi.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Koivisto antoi mallin sille, mitä suomalaisuus on parhaimmillaan. Sipilä pitää Koivistoa malliesimerkkinä modernin Suomen pojilleen ja tytöilleen luomista mahdollisuuksista.

Sipilä kuvaa lausunnossaan, kuinka laivapuusepän lahjakas poika hankki korkean koulutuksen ja eteni hyvin vaativiin tehtäviin suomalaisessa yhteiskunnassa. Hänen mukaansa Koivisto oli oman onnensa seppä, joka joutui ottamaan vastuuta itsestään ja perheestään jo kymmenvuotiaana äidin kuoleman jälkeen.

Sipilän mukaan Suomi menetti maan historiaan suuresti vaikuttaneen henkilön, sotaveteraanin ja isänmaan ystävän, joka luotsasi kansakuntaa varmalla kädellä vaikean laman läpi Euroopan unionin jäseneksi.

Presidentti Koivisto oli ainutlaatuinen yhdistelmä talouden ja ulkopolitiikan asiantuntijaa, Sipilä sanoi. Myös hänen Venäjä-tuntemuksensa haki vertaistaan.

Sipilä huomauttaa myös, että symboliikkaa on siinäkin, kuinka Koivisto kuoli Snellmanin päivänä, suomalaisuuden päivänä.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) lähetti osanottonsa edesmenneen presidentin omaisille. Soinin mukaan Koivisto oli valtiomies, joka palautti Suomen normaaliksi parlamentaariseksi demokratiaksi.

Presidentti Tarja Halonen kirjoittaa Twitterissä, että Koivisto lujitti kansanvaltaa Suomessa. Koivisto ohjasi Suomen Euroopan neuvostoon ja Euroopan unioniin, Halonen sanoo tviitissään.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ilmaisi osanottonsa presidentti Koiviston kuoleman johdosta Facebookissa. Rinne kirjoittaa viestissään, että Koivisto oli kiistatta yksi Suomen tasavallan ja suomalaisen työväenliikkeen merkittävimmistä henkilöistä sekä parlamentarismin vahva puolustaja.

Rinteen mukaan yksi aikakausi päättyy Koiviston kuoleman myötä.