Pikkulukiot rakentavat keskinäisestä yhteistyöstä pelastusrengasta
PIETARSAARI (MT)
Nykyisen hallituksen koulutusta koskenut säästöpaketti teki mahalaskun maaliskuussa, mutta siihen valmistautuminen ei ehkä ollut kunnille ja kouluille turhaa työtä. Monessa kunnassa ja lukiossa herättiin viimeistään valtakunnan tason kovistelun myötä pohtimaan sitä, miten lukiokoulutus voidaan tulevaisuudessa turvata.
Yhtälö on kinkkinen. Säästöjä on pakko löytää, mutta opetuksen on säilyttävä monipuolisena ja laadukkaana – muuten oppilaat äänestävät jaloillaan.
Pienten lukioiden vaihtoehtoja puntaroitiin Suomen lähilukioyhdistyksen seminaarissa Pietarsaaressa viime viikon lopulla.
Valinnanvaraa on. Lukio voi tiivistää yhteistyötään ammattikoulun kanssa. Silloin pystytään järjestämään opettajille riittävästi työtunteja, kun työtä on tarjolla useammalla koululla.
Toinen ja varsinkin liitoskunnissa yleinen säästötapa on se, että maaseutulukiosta tehdään sivutoimipiste. Siellä suoritetaan lähinnä lukion alkupään opintoja ja loppuosa hoidetaan kaupunkikoulussa.
Kolmas tie on sinnitellä itsenäisenä ja kehittää yhteistyötä muiden samassa tilanteessa olevien koulujen kanssa.
Tähän malliin uskotaan muun muassa Etelä-Savossa, missä Joroinen, Sulkava, Rantasalmi ja Juva ovat tehneet lukioyhteistyötä pitkään. Tuloksekkaan yhteistyön maine on kiirinyt naapurimaakuntiin.
Neljä uutta pienen kunnan lukiota neuvottelee liittymisestä vapaaehtoiseen yhteistyörinkiin.
”Silloin kun tavoitteet ovat suurin piirtein samanlaisia, yhteistyö on mielekästä. Pienillä ja suurilla kouluilla tavoitteet eivät käy yksiin”, toteaa rehtori Timo Smolander Joroisten lukiosta.
Näistä neljästä koulusta Joroinen ja Juva ovat noin 90 oppilaan lukioita, Rantasalmella oppilaita on vajaat 70. Pienin on Sulkava, 39 oppilasta.
Eteläsavolaisten yhteistyökoulujen välimatka on 40–80 kilometriä. Koulut järjestävät yhteistä opetusta muun muassa lyhyissä kielissä, joissa riittävän suuria ryhmiä ei muuten saataisi kokoon.
Kieliä päntätään etäopetuksen keinoin. Etäkurssin opettaja käy joitakin kertoja paikan päällä kaikissa kouluissa.
Kumppanikoulut ovat hankkineet muun muassa etäopetukseen tarvittavat työvälineet yhdessä.
Kehitettävää on paljon. Opettajat tarvitsevat koulutusta, jotta kursseista saadaan houkuttelevia. Tekniikan pitäisi pelata aukottomasti. Etäopiskelijoille pitää olla tarjolla tukea omasta koulusta.
Haasteista huolimatta Sulkavan lukion rehtori Aki Virolainen uskoo, että etäopetus on hyvä juttu.
”Etäopetuksen tekniset taidot ovat niitä, joita nuoret tarvitsevat jatko-opinnoissa ja työelämässä. On hyvä, jos meidän nuoremme saavat tällaisen osaamisen pakon sanelemina.”
Savolaisten kanssa samantapainen yhteistyömalli on käytössä Pohjanmaan ruotsinkielisillä lukioilla.
”Lukiot tarjoavat kursseja yhteiselle tarjottimelle. Opettajan palkan maksaa oma koulu. Rahaa liikkuu vain, jos eri koulujen välillä on epätasapainoa tarjottavien kurssien määrässä”, kertoo Pietarsaaren ruotsinkielisen lukion rehtori Gunnevi Kiiskinen.
Oppilaiden kannalta monipuoliset ainevalikoimat tekevät koulun kiinnostavaksi. Kuntienkin kannalta yhteistyö kannattaa, sillä se tuo kustannussäästöjä.
”Pystyisimme kyllä tekemään perusylioppilaita ilman mitään yhteistyötä, mutta sellaiseen karvalakkiversioon emme halua tyytyä. Koulujen yhteistyöllä haetaan ensisijaisesti laatua”, Smolander sanoo.
Nykyhallituksen säästöpaineisiin ehdittiin eteläsavolaisten kumppaneiden kesken jo varautua perusteellisesti.
Selvitetyiksi tulivat muun muassa kuntayhtymän, liikelaitoksen, osakeyhtiön ja osuuskunnan tarjoamat mahdollisuudet koulutuksen järjestämisessä. Toistaiseksi yhteistyölukiot jatkavat yksittäisten kuntien alaisuudessa.
”Itsenäisinä jatketaan, kunnes muuta määrätään. Tällainen oli kuntajohtajien linjaus”, Smolander toteaa.
Hanna Lensu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
