Evira haluaa 3 000 hirvieläimen päätä – ehjänä, ei tuhjuna
Evira toivoo kolareissa tai muuten kuolleina löydettyjen hirvieläinten päitä näytteiden ottoa varten. Päitä tarvitaan hirvieläinten näivetystaudin seuraamista varten.
Näyte-eläimiksi soveltuvat yli vuoden ikäiset kolarieläimet, kuolleena löydetyt, sairaat, kuihtuneet ja lihantarkastuksen yhteydessä hylätyt eläimet. Kuva: Markku VuorikariEU:n määrittelemä tavoite on saada kerättyä 3 000 näyte-eläimen päätä vuosina 2018–2020 niissä jäsenmaissa, joissa on luonnonvarainen hirvi- tai peurapopulaatio.
Näytteitä otetaan hirvistä, poroista, metsäpeuroista, metsäkauriista ja valkohäntäpeuroista.
Alun perin Pohjois-Amerikassa esiintynyt hirvieläinten näivetystauti CWD löytyi vuonna 2016 ensimmäistä kertaa Norjassa tunturipeurassa. Tapauksia on löydetty kaikkiaan 17.
"Suomessa näivetystautia ei ole löydetty", erikoistutkija Marja Isomursu Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kertoo.
CWD on tarttuva aivotauti.
"Luonnonpopulaatiosta se on vaikea hävittää. Poronhoitoalueella se olisi katastrofi."
Ihmiseen tauti ei tiettävästi tartu, Isomursu toteaa.
Näivetystautia on seurattu jatkuvasti 2000-luvulla. Suomessa on tutkittu joitakin kymmeniä päitä. Tulokset ovat olleet puhtaita.
Nyt aloitetulla kolmivuotisella tehoseurannalla pyritään saamaan jokaiselta sadalta näytteenottoyksiköltä kymmenen näytettä vuodessa.
Näytteenottoyksiköitä ovat 54 paliskuntaa, 45 satunnaisesti valittua riistanhoitoyhdistystä sekä Ahvenanmaan maakunta.
Näyte-eläimiksi soveltuvat yli vuoden ikäiset kolarieläimet, kuolleena löydetyt, sairaat, kuihtuneet ja lihantarkastuksen yhteydessä hylätyt eläimet. Normaalissa metsästystilanteessa kuolleiden terveiden eläinten päitä ei tarvita.
Näyte otetaan aivoista. Kokonainen, ehjä pää toimitetaan lähimpään Eviran eläinpatologian toimipaikkaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
