Paras A-luokka saa aina lainansa
Luottoluokittajien muistutukset Suomen valtiolle tuntuvat myös kotitalouksien ja yritysten rahan hinnassa.
Kotitalouksilla ei ole omaa kansainvälistä luottoluokitusta, mutta sekin reittaus katsotaan pankin lainatiskillä. Kuva: Jaana KankaanpääIlmeet valtiovarainministeriössä ovat vakavat, kun luottoluokittaja toisensa perään käy katsastamassa, kuinka Suomen valtio hoitaa talouttaan.
Standard & Poor’s julkisti oman näkemyksensä perjantaina 25. lokakuuta. S&P Global Ratings (S&P) piti Suomen valtion luottoluokituksen tasolla AA+. Luokituksen näkymät ovat vakaat.
Kotitalouksilla ei ole omaa kansainvälistä luottoluokitusta, mutta sekin reittaus katsotaan pankin lainatiskillä.
Paras A-luokka saa lainansa, kuten Kummeleista tutussa sketsissä sanotaan.
Mutta sen A-portaan luotonhakija-Virtasenkin maksama korko nousee, jos Suomen valtion näkymä vaihtuu vakaasta negatiiviseksi ja siitä vielä yhden A:n pudotukseen.
”Jos valtion luottoluokitus laskee, niin kaikkien suomalaisten rahan hinta nousee ja saatavuus vaikeutuu”, asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna viittasi koko rahoitusmarkkinoiden ketjuun (MT 18.10.).
Luottoluokittaja Fitch alensi elokuussa Suomen luottokelpoisuutta koskevan näkymän vakaasta negatiiviseksi. Fitch vahvisti nykyisen luottoluokituksen pysyvän tasolla AA+.
Sillä välin valtion lainanotosta vastaava valtiokonttori on huutokaupannut valtionlainoja menestyksellä kansainvälisillä lainamarkkinoilla.
Kuponkikorot valtion lokakuussa nostamille yhteensä 1,5 miljardin euron lainoille olivat 2,5 ja 3,0 prosenttia. Huutokaupattaessa kansainvälisille sijoittajille vasarahinnat jäivät kuponkikorkojen alapuolelle.
Ostajia valtion lainoille on yhä jonoksi saakka. Luottoa meille onneksi riittää.
Ja hyvä niin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) muistutti tilanteen vakavuudesta jo Fitchin muikkarin jälkeen: ”Luottoluokituksemme on tärkeä pitää vähintään nykyisellä tasollaan sen vuoksi, että luottoluokitus vaikuttaa viime kädessä velasta maksamaamme korkoon. Valtiontalouden alijäämää on saatava kurottua pienemmäksi tulevina vuosina.”
Ostajia valtion lainoille on edelleen jonoksi saakka.
Valtio ei toimi kuten kotitalous, eikä suuta tarvitse panna kiinni säkkiä myöten.
Tilastokeskuksen mukaan valtiolla oli velkaa vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen jälkeen 178,9 miljardia euroa, nettokasvu kolmessa kuukaudessa 4,7 miljardia euroa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli 77,4 prosenttia.
Keskuspankkien ohjauskorkojen laskut jatkuvat. Markkinoilla euriborit lähestyvät kesään mennessä kahta prosenttia. Inflaatio on kurissa.
Pörssi ennakoi taloussuhdannetta tavallisesti 6–12 kuukautta eteenpäin. Nousumarkkina lähtee silloin, kun kaikki näyttää todella huonolta.
Ohjauskoron laskut ovat jo kääntäneet Helsingin pörssin kolme vuotta jatkuneen lasku- eli karhumarkkinan härkien suuntaan.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
