Kuntarahoitus esittää ARA-asuntorahoituksen ehtoihin kustannuskattojen nostamista, jotta asuntotuotanto ei pysähtyisi kuin seinään – esillä myös hallitusneuvotteluissa

Korkotuettu rakentaminen notkahti, kun korot ja rakentamisen kustannusten nousu ylittivät ARA-tukilainojen rajat. Kuntarahoituksen aihekuva Lahdesta. Kuva: Kuntarahoitus

Sosiaalisen asuntotuotannon korkotukiehtojen helpottaminen tukisi kustannuspaineista kärsivää rakennusalaa sekä edistäisi vihreää siirtymää.

”Tällä kustannusrakenteella eivät korkotuetun asuntotuotannon suunnitelmat käynnisty. Kuntarahoitus on yrittänyt eri yhteyksissä tuoda esille ARA-asuntorahoitusmalliin tarvittavaa kehittämistä”, kertoo MT:lle Kuntarahoituksen johtaja Mari Tyster.

Kuntarahoitus on tuonut viestiä myös käynnissä oleviin hallitusneuvotteluihin, joissa kokoomuksen johdolla neljä puoluetta kokoavat hallitukselle ohjelman seuraaviksi neljäksi vuodeksi.

ARA-tukimalliin puuttuminen vaatii lakimuutoksen nykyisiin tukiehtoihin.

Rakennusteollisuus RT vetosi jo maaliskuussa valtion tukeman asuntotuotannon eli ARA-asuntotuotannon ehtojen helpottamiseen korko- ja rakennuskustannusten nostettua rakentamisen hintaa.

Valtion tukema asuntotuotanto on hyytynyt, eikä suunnitelmia ole saatu liikkeelle. Samaan aikaan myös vapaarahoitteinen asuntorakentaminen on vähentynyt niin, että kuluvana vuonna maahan valmistuu näillä näkymin vain 20 000 uutta asuntoa – puolet normaalista.

Kuntarahoitus (KR) toimii päärahoittajana kuntien yleishyödyllisissa rakennuskohteissa kuten sosiaalisen tuen piirissä olevassa vuokra-asuntotuotannossa. Kuntarahoituksen noin 48 miljardin euron taseesta puolet kohdistuu sosiaaliseen asuntotuotantoon.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala arvioi tuetun asuntotuotannon liikkeelle saamista tässä tilanteessa hyvinkin mahdollisena:

”Yleensä suunnittelusta rakentamiseen kestää, mutta nyt tilanne on toinen. Valmiita suunnitelmia ja ARA-hankkeita on , mutta ne ovat menneet kustannuslimiiteistä ylitse. Asuntorakentamisen resursseja vapautuu paljon rakennusalalla, jolla jo on tapahtunut konkurssejakin.”

Rakennusteollisuus RT esittää ARA-järjestelmään nopeita korjausliikkeitä, jotta kasvukeskuksissa saadaan pidettyä yllä välttämätöntä uudisasuntorakentamista. Rakentamisella on merkittävä vaikutus työllistämiseen.

Vapaarahoitteisia asuntoja valmistuu edelleen markkinoille, mutta kauppa on nihkeää. Markkinaehtoisen asuntorakentamisen palautumineen normaalille tasolle voi viedä kaksi–kolme vuotta.

Valtion tukema ARA-asuntotuotanto romahti viime vuonna 37 prosentilla. Korkotukilainaa saaneet 5 600 asuntoa olivat vain 15 prosenttia koko vuoden asuntoaloituksista.

Valtion korkotuettu sosiaalinen asuntotuotanto eli ARA-tuotanto on elänyt voimakkaasti 2000-luvulla. Parhaimmillaan ARA-tuotannolla on vaikutettu koko kansantalouteen. Esimerkiksi finanssikriisissä 2008–2009 vapaarahoitteisen tuotannon hiipuessa ARA-tuotannolla pidettiin rakentamisen pyörät pyörimässä.

Kustannustehokkuus on kohtuuhintaisen asuntorakentamiselle tärkeä tavoite.

Kuntarahoitus julkaisi viime vuonna asuntotuotannonnäkymistä keskustelupaperin. Siinä se johtopäätöksissä esittää energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä kehittävien uusien ratkaisujen osalta ARAn hyväksymien hankinta-arvojen rajan nostamista, jos ne alentavat myös kiinteistön koko elinkaaren aikaisia kustannuksia.